Anu Partanen: Trump voittaa vaalit, tai sitten ei

»Lyön vetoa, että Trump voittaa», suomalainen tuttavani sanoi ja ojensi minulle kättään. Peräännyin. En lyö vetoa, mutisin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphan voi hyvin voittaa uuden presidenttikauden, vaikka olinkin hetkeä aiemmin sanonut, että en usko Trumpin voittoon enää aivan yhtä vahvasti kuin vielä muutama kuukausi sitten.

Epämääräisyyteni ei innostanut tuttavaani. Hän oletti, että minulla olisi asiasta vankka näkemys. Luotaanhan amerikkalaisten tuntoja ammatikseni. Työskentelin Yhdysvalloissa toimittajana kymmenen vuotta ja loin siellä itselleni uuden uran tavallisten amerikkalaisten ahdingon ymmärtäjänä.

Taustastani huolimatta en pystynyt helmikuun alussa tarjoamaan ystävälleni ennustusta, mihin Yhdysvaltain presidentinvaalit päätyvät. Eikä pystynyt kukaan muukaan. Poliittiset mielipidemittaajat ja mediat totesivat pääsääntöisesti, että kisa on niin tiukka, ettei voittajaa voinut siinä vaiheessa ennustaa. Tosin mielipidemittausten arvo ylipäänsä on nykyisin kyseenalainen, sillä ne ovat epäonnistuneet poliittisten mullistusten ennustajina viime vuosina ympäri maailmaa.

Juuri siksi etsimme kaikki kansankuiskaajaa tai datanörttiä, joka näkisi sen, mitä muut eivät. Mutta kansankuiskaaminen on vaikeaa, kun siinä onnistuakseen pitäisi ymmärtää 300 miljoonan ihmisen päätöksiä, joita moni näistä ihmisistä ei ole itsekään vielä tehnyt.

Vierailin juuri Michiganissa, joka äänesti aikanaan Obamaa mutta meni viimeksi Trumpille. Miten käy nyt? Paikalliset kohauttelivat kysymykselle olkiaan. Ei voi tietää. Osavaltiossa on demokraattikuvernööri, mutta republikaanien edustajainhuone.

Kun minulta kysytään ennustuksia, mietin näitä kysymyksiä:

1) Kuka lopulta on demokraattien presidenttiehdokas? (Ehdokkaat ovat valtavan erilaisia, joten äänestäjien lopullista presidenttivalintaa on vaikea ennustaa ennen kuin tietää Trumpin vastaehdokkaan. Tätä kirjoittaessani sanoisin, että demokraattien todennäköisin ehdokas on Bernie Sanders. Mutta Yhdysvaltain politiikassa tilanteet muuttuvat nopeasti. Veikkaukseni voi olla toinen, kun sinä luet tätä.)

2) Hylkäävätkö aiemmin Obamaa äänestäneet, mutta Trumpin matkaan viimeksi lähteneet Trumpin nyt? (Vaikea sanoa. Viime kongressivaalit osoittivat, että esikaupunkien varakkaat äänestäjät vierastavat Trumpin rasismia ja arvaamattomuutta. Toisaalta talouskehitys on ollut hyvä, ja Trump on toteuttanut osin tätä joukkoa miellyttävää politiikkaa. Työväenluokan äänestäjät taas saattaisivat suosia Sandersia tai Joe Bidenia, mutta osa saattaa kuitenkin lopulta kavahtaa Sandersin sosialistileimaa.)

3) Mihin suuntaan vaa’ankieliosavaltiot painuvat? (Kaikissa niissä äänestäjät sanovat gallupeissa suosivansa demokraattien pääehdokkaita enemmän kuin Trumpia, mutta niin mittaukset sanoivat viime vaaleissakin. Silti kävi kuten kävi.)

4) Lähtevätkö viimeksi äänestämättä jättäneet nyt äänestämään, ja jos, onko heidän joukossaan paljon maahanmuuttajia ja afrikkalaisamerikkalaisia? (Äänestysinto vaikuttaa nyt olevan korkeammalla kuin viimeksi. Se suosisi demokraatteja. Mutta miten suuri osa hiljaisista lopulta äänestää? En tiedä.)

5) Äänestäisivätkö amerikkalaiset todella lopulta vaaleissa Trumpin sijaan sosialistiksi tunnustautuvaa Sandersia, Hillary Clintoniin vertautuvaa Bidenia tai miljardöörejä edustavaa Michael Bloombergia? (Kaikki demokraattiehdokkaat ovat omalla tavallaan ongelmallisia, mikä tukee Trumpin mahdollisuuksia.)

Asioita, joista olen melko varma: Amerikkalaiset äänestävät jälleen pääasiassa puoluelinjan mukaisesti. Lopullinen tulos on jälleen lähes 50–50, ja voittaja valikoituu äänestysinnon ja vaalimatematiikan hienosäädössä.

Mutta on toki hyvin mahdollista, että olen täysin väärässä.

Kirjoittaja toimii Nordic West Office -konsulttitoimistossa johtavana neuvonantajana.