Skip to main content

Kuka voi olla tutkija?

Teksti Kaarina Vainio

Näkyvästi esillä olevat tutkijat ovat joutuneet  Suomessa uhkailun ja vainon kohteeksi. Kuva: Flickr/Valtioneuvoston kanslia/Lauri Heikkinen

Näkyvästi esillä olevat tutkijat ovat joutuneet Suomessa uhkailun ja vainon kohteeksi. Kuva: Flickr/Valtioneuvoston kanslia/Lauri Heikkinen

 

Jyväskylän yliopisto otti käyttöön väitöskirjatutkijan tittelin yliopistoyhteisöstä tulleen palautteen vuoksi. Tohtorikoulutettavan nimikkeestä ei käynyt ilmi, että tehtävän pääasiallinen sisältö on tutkimusta.

Tutkijoille riittää kysyntää. Poliittisia päätöksiä perustellaan usein tutkitulla tiedolla ja toisaalta myös arvostellaan siitä, ettei lainvalmistelussa ole huomioitu tutkimustietoa. Kuka voi olla tutkija, viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistossa?

»Asiantuntijuus on laajentunut. Perinteisesti asiantuntija on ollut tieteen edustaja, joka oli pätevöitynyt siihen, ja jolla oli tohtorin tutkinto. Tutkijatitteliä käytetään nykyään paljon. En näe, että tutkijan pitää olla väitellyt, vaan enemmänkin niin, että tekee päätyönään tutkimusta maisterin tutkinnon jälkeen.»

Asiantuntijat voivat Väliverrosen mukaan ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Hänestä on silti hyvä tehdä rajanvetoa, kuka voi olla asiantuntija ja millä kriteereillä. Yliopistojen on puolustettava omaa rooliaan ja tutkijoitaan.

»Tiedontuotannon paikat on monipuolistuneet: on näkyviä ajatuspajoja tai ajatuspajat pyrkivät olemaan tutkimuslaitoksia, missä tutkimuksenteon kriteerit ovat vaihtelevia. Ne ovat taitavampia viestimään ja siten enemmän julkisuudessa. Erilaisten laitosten välille ei kuitenkaan kannata tehdä kategorista eroa.»