Skip to main content

Kumousyritys alkaa Youtubesta

Kumousyritys alkaa Youtubesta

Yhteiskunnallisten mullistusten tekemiseen ei ole enää tarvittu televisioaseman valtausta. Poliittiset ruohonjuuriliikkeet hakevat kasvua ja yhteisöllisyyttä Youtubesta, joka on merkittävä osa sosiaalisen ja perinteisen median ekosysteemiä.

Teksti Kaarina Vainio

Kuvat Kuva: Saul Loeb/AFP/Lehtikuva

Korviahuumaava epämääräinen huuto ja palohälytyksen ujellus. Ihmiset tuuppivat toisiaan ja kuva katkeilee rynnivän väkijoukon keskellä. Suoran striimauksen tekijä on tunkeutumassa Yhdysvaltojen kongressi­rakennukseen – eikä hän ole ainoa, jolla on kännykkäkamera kädessä.

Kun sadat Donald Trumpin kannattajat rynnäköivät kongressiin loppiaisena, se oli paikka videoida oma teko suoraan Youtubeen ja muille alustoille. Youtubessa jotkut livelähetystä tehneet rahastivat tai pyysivät lahjoituksia esimerkiksi Paypalin kautta. Harva peitti kasvojaan, mutta käsivaralla kuvaaminen ja todennäköisesti huono verkko­yhteys tekivät videokuvasta paikoitellen kehnon.

Videoita julkaistiin myös sosiaalisen median vaihtoehtoalustoilla, joilla ihmiset suunnittelivat protestiaan. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Twitteriä etäisesti muistuttava Parler, Facebookia jäljittelevä Mewe ja Redditiä mukaileva Gab, jotka mainostavat olevansa sananvapauden alustoja ja suojelevansa käyttäjiensä yksityisyyttä.

Youtube painii eri sarjassa mutta ei suinkaan erillään muista.

Vuonna 2005 perustettu videopalvelu on maailman toiseksi suosituin nettisivusto samaan konserniin kuuluvan Googlen jälkeen. Palvelu tarjoaa maailmanlaajuisen yleisön ja nopean infrastruktuurin jokaiselle, jolla on älypuhelin ja Google-tunnus. Youtube-videon voi upottaa omille kotisivuille ja muille alustoille. Miljoonat ihmiset ympäri maailman ovat omaksuneet sen vanhan iskulauseen broadcast yourself (esitä itsesi).

Heihin ovat lukeutuneet niin Isisin jihadistit, joukkoampujat kuin erinäiset aktivistit, kuten itseään auton ratissa kuvannut naisaktivisti Loujain al-Hathloul. Hän päätyi vankilaan Saudi-Arabiassa viime vuonna.

Vankilaan päätyi myös venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi, jonka tammikuussa julkaistu paljastusvideo Vladimir Putinin Mustanmeren linnasta sai vuorokaudessa 25 miljoonaa aloitettua katselukertaa.

Navalnyin video ei ole mikään tuhruinen kotivideo vaan ammattimaisesti tehty puolentoista tunnin dokumentti, jolla on oma graafinen ilmeensä ja dronella kuvattua video­materiaalia – sekä tietysti Navalnyi itse.

Poliittiset sisällöt ovat Youtubessa usein henkilövetoisia.

 

Verkostot kasvavat ja muodostuvat yhteisöksi, jolla on kollektiivinen identiteetti.

 

Aktivistien lisäksi Youtube on aina viehättynyt ääriryhmiä.

Saksassa äärioikeisto on käyttänyt hyväksi videopalvelua, kun sillä ei ole pääsyä televisioon ja perinteisille politiikanteon paikoille. Kristillisdemokraattien (CDU) kaltaisille valtapuolueille Youtube on väline muiden joukossa, mutta äärioikeistolaisille ryhmille se on merkittävä media omien sisältöjen ja puheen­aiheiden edistämiseksi.

Suffolkin yliopiston apulaisprofessori Jonas Kaiser sanoo, että muuhun sosiaaliseen mediaan verrattuna Youtuben asemaa kohottaa mahdollisuus jakaa nimenomaan audiovisuaalista sisältöä ja tavoittaa suuria yleisöjä. »Se ei vaan onnistu vaihtoehtoisilla alustoilla tai esimerkiksi Telegramissa.» Viimeksi mainittu on viestisovellus, joten sisällöt jäävät piiloon.

Kaiser on tutkinut saksankielisen ääri­oikeiston toimintaa Youtubessa ja toimii myös Harvardin yliopiston internetiä ja yhteis­kuntaa tutkivassa Berkman Klein -keskuksessa.

Kaiserin mukaan äärioikeistolaiset ryhmät eivät ainoastaan näytä videoita, vaan avaavat keskustelukanavan laajemmalle verkostoitumiselle samanmielisten kesken. Oikeata laitaa edustavien Pegidan, identitaarisen liikkeen ja Vaihtoehto Saksalle -puoluetta (AfD) lähellä olevien kanavien sisällöissä ja videoiden kommenteista löytyi tutkimuksessa päällekkäisyyksiä. Pääpuheenaihe oli sisäpoliittinen: turvapaikanhakijat.

Yksittäisen videon kommentointi yhdellä kanavalla johti todennäköisesti kommentoimaan muiden kanavien sisältöjä. Youtube on myös rekrytointikanava.

»Ajan mittaan verkostoista tuli entistä keskittyneempiä. Verkostot kasvavat ja muodostuvat yhteisöksi, jolla on kollektiivinen identiteetti», Kaiser sanoo. Ei kuitenkaan täysin selvinnyt, mistä keskittyminen lopulta johtuu: siitä, että ihmiset vierailevat toistensa ohjelmissa, haastattelevat toisiaan ja väittelevät keskenään vai siitä, että Youtuben suositus­algoritmi ohjaa heitä.

Kaiser ei katso, että Youtube itsessään radikalisoisi ihmisiä. Suurin osa Youtuben sisällöistä ei kuitenkaan ole poliittista. Radikalisoituminen on lisäksi monimutkainen prosessi, joka tapahtuu lopulta yksilötasolla.

Youtubessa nähdyt videot voivat kuitenkin vaikuttaa puheenaiheisiin ja maailman­kuvaan. Ne voivat mobilisoida ihmisiä, varsinkin jos katselee samantyyppisiä videoita.

Youtuben suositusalgoritmeista on puhuttu julkisuudessa paljon ja palvelua on syytetty siitä, että se luo kaikukammioita ja kanin­koloja personoinnin ja suositusten avulla. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu katsojien siirtyvän jatkuvasti kevyemmästä yhä radikaalimpaan sisältöön ja toisaalta suositusten johtavan valtavirran uutismedioiden kanaville enemmän kuin vaihtoehtokanaville. Youtube ei ole avannut algoritmejaan, ja tutkimus on osin hankalaa.

Kaiser kuitenkin huomauttaa, että suositusalgoritmeja ei voi verrata, koska niitä on useita. Esimerkiksi videoita tai toisia kanavia suosittelevat algoritmit toimivat eri logiikalla – hakutoiminnoista puhumattakaan. Kaiser on tutkinut kanavasuositusalgoritmia, joka ei tee personoituja suosituksia. Videosuositukset ovat personoituja. Se tarkoittaa katsojan näkevän yhä enemmän samankaltaisia videoita – olipa sisältö kuinka kyseenalaista tahansa.

 

 

Youtubea tutkiva Stanfordin yliopiston väitöstukija Becca Lewis on kirjoittanut, että Youtube voisi lopettaa suositusalgoritminsa kokonaan ja silti se olisi suurimpia äärioikeiston propagandan lähteitä. Syyt löytyvät video­palvelun julkkiskulttuurista ja verkostoitumis­potentiaalista.

»Youtube on luonut ympäristön, jossa kuka tahansa voi rakentaa itselleen yleisön ja vielä rahastaa sillä. Kun on tarpeeksi seuraajia, se mahdollistaa mainokset sisältöihin. Vähitellen tekijöistä tulee minijulkkiksia, joilla on satojatuhansia tai jopa miljoonia seuraajia, ja vaikutusvaltaa julkiseen keskusteluun», Lewis selittää Ulkopolitiikalle.

Ympärille voi muodostua oma yhteisö.

Tubettaja rakentaa luottamussuhteen yleisöönsä jopa makuuhuoneestaan, ja seuraajat luottavat »tuttuun ja omaan tubettajaan» enemmän kuin valtavirran uutisiin. Esimerkiksi äärioikeistolaiset tekijät käyttävät runsaasti aikaa tiedotusvälineiden arvosteluun ja omakehuun faktoista välittämättä. Verkostoituminen ja yhteistyö samanmielisten tekijöiden kanssa hyödyttää kaikkia.

Lewis kertoo havainneensa tutkimuksessaan, että tubettajat eivät ainoastaan radikalisoi yleisöä, vaan myös päinvastoin. »Katsojat saattavat vaatia jatkuvasti yhä jyrkempiä sisältöjä suosikkitekijöiltään, ja tekijät tuottavat sitä, koska heidän elantonsa riippuu yleisöstä.»

Radikaaliryhmien verkostot ovat globaaleja mutta myös kielisidonnaisia. Lewisin mukaan englanninkieliset sisällöt leviävät Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa ja Australiassa, mutta päällekkäisyyksiä Eurooppaankin on näkynyt.

 

Äärioikeiston ja salaliittoteorioiden yhteys on vanha ilmiö. Juutalaiseliitin johtamasta maailmanjärjestyksestä on puhuttu vuosisatojen ajan. Kaiserin tutkimuksessa salaliittokanavien pääaihe oli holokausti, mutta myös maailmanlaajuiset salaliittoteoriat kemikaali­vanasta, litteästä maasta ja maailmanjärjestyksestä nousivat esiin.

Holokaustin kieltäminen on ollut ääri­oikeiston materiaalia jo kylmän sodan aikana. Sitä levitettiin muun muassa lehdin, kirjoin ja kasetein. Nykyajan videopalvelussa äärioikeisto on muun muassa kyseenalaistanut Saksan valtion legitimiteetin, arvellut maan olevan valtion sijaan yhtiö ja katsonut Weimarin tasavallan perustuslain olevan yhä voimassa.

Viime vuonna Yhdysvalloissa ovat kukoistaneet salaliittoteoriat vaalien ympärillä. Niillä on kannatusta äärioikeistolaisissa piireissä, sillä ne tarjoavat vaihtoehtoisen maailmankuvan horjuneen näkemyksen tilalle. Esimerkiksi Qanon­-salaliittoteorian mukaan Trump taistelee »syvää valtiota ja satanistisia piirteitä omaavaa eliittiä vastaan».

Teoria on vetänyt väkeä puoleensa niin Saksassa kuin Hollannissa – erityisesti korona­rajoituksia vastustavien ihmisten keskuudessa. Elokuussa joukko Q-liikkeen kannattajia ja laitaoikeiston ekstremistejä pyrki valtiopäivä­taloon Berliinissä. Deutsche Wellen mukaan ääri­oikeistolaisissa sosiaalisen median ryhmissä seurattiin ilolla ja jännityksellä myös Yhdysvaltain kongressitaloon tunkeutumista. New York Timesin mukaan äärioikeistolaisissa ryhmissä on katsottu esimerkiksi Angela Merkelin haluavan luoda »koronadiktatuuri».

Youtube ei tahdo pysyä perässä salaliittoja ja valheita sisältävien videoiden perässä.

Kuten aina erinäisten kohujen jälkeen, Youtube ilmoittaa poistaneensa videoita ja muokanneensa algoritmiaan. Toukokuussa 2020 Youtube julkaisi covid-19-kieltolistan videoille, joissa esimerkiksi väitetään, että aasialaisen ruoan välttäminen ehkäisee korona­tartuntoja, ilotulitteet puhdistavat virusta ilmasta ja rokote sisältää mikrosirun tai seurantalaitteen. Syksyllä se kiristi linjaansa myös Q-liikkeen suhteen.

Viime keväänä huomiota herätti puoli­tuntinen Plandemic-video, jossa esimerkiksi väitetään, että koronavirus on kehitetty laboratoriossa. Oxfordin yliopiston alaisen Internet-­instituutin tutkijat löysivät videosta 89 kopiota, ja ne ovat pyörineet Youtuben lisäksi muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa. Plandemic katsottiin kanadalaisen CBC:n mukaan ainakin kahdeksan miljoonaa kertaa suurimmilla alustoilla. Vaikka somejätit poistivat videon, video on näkynyt edelleen vaihtoehtoisilla alustoilla, kuten videopalvelu Bitchutessa­, missä sisältöä ei rajoiteta.

Oxfordin Internet-instituutin tutkijoiden mukaan Youtubella on kestänyt keskimäärin 41 päivää poistaa videot, jotka sisältävät valheellisia väittämiä. Ennen poistamista videoita on ehditty katsoa satojatuhansia kertoja.

Kongressivaltauksen jälkeen Youtube ilmoitti sulkevansa valheita levittävät kanavat ja poistaneensa tuhansia videoita salaliittoteorioista ja väitetystä vaalivilpistä. Youtube antoi viimeisenä sosiaalisen median jättien joukossa julkaisukiellon Trumpille. Sen jälkeen keskustelu on kääntynyt yhtiöiden valtaan, sääntelyyn ja sananvapauden rajoihin.

Tutkijan mukaan kanavien siivoaminen on tärkeää, mutta epäonnistumisia on toistuvasti.

»Salaliittoja levittävät ovat usein huomattavan suosittuja julkkiksia alustalla. Youtubella ei näytä olevan haluja puuttua näiden ihmisten toimintaan, koska he ovat niin suosittuja, ja olisi kiistanalaista poistaa heidän tilinsä», Lewis sanoo.

Amerikkalaisten tutkimusryhmien ja järjestöjen mukaan Youtube on hidas, ja sen säännöt jopa laahaavat muiden somejättien perässä. Media Matters -verkkoyhteisön haaviin jäi kesällä videoita, joissa väitettiin koronarokotteen sisältävän mikrosirun, vaikka Youtube oli ilmoittanut poistoista.

Sama hitaus toistui kongressi­talon valtauksen ja vuoden 2020 presidentin­vaalien jälkeen.

Miljoonia videoita

2 mrd
Youtuben sivuille kirjautuu joka kuukausi yli 2 miljardia käyttäjää.

11 min
Keskimääräinen vierailija katsoo videoita päivittäin noin 11 minuuttia.

70 %
katseluajasta tapahtuu Youtuben suositusalgoritmin kautta.

500 h
Joka minuutti Youtubeen ladataan yli 500 tuntia sisältöä.

100 versiota
Youtube toimii 80 kielellä, ja siitä on paikallisversio yli 100 maassa. Monissa autoritaarisissa maissa, muun muassa Kiinassa, Iranissa, Turkmenistanissa, sen käyttö on estetty joko kokonaan tai ajoittain.

Esimerkiksi Media Matters nostaa »italialaisvideon», jossa italialaisena asianajajana esiintyvä mies esittää väitteitä Trumpin äänten varastamisesta. Video on jaettu myös suomalaisella kuvafoorumilla Ylilaudalla »jälleen uutena todisteena vaalivilpistä». Tammikuun puolivälissä video on poistettu Youtubesta sääntöjen vastaisena, eikä upotus näy enää Ylilaudalla.

 

Kun Youtube rajoittaa sisältöjä, videot saattavat löytää yleisönsä muilta, kuten lohkoketjutekniikkaan perustuvilta ja kryptovaluutoilla pyöriviltä vaihtoehtoalustoilta Dlivestä, D­tubesta­ ja Bitchutesta. Ne eivät ole kuitenkaan kyenneet haastamaan Youtubea. Sen monipuolisuus, suuruus ja bisnesmalli, jossa käyttäjät voivat tienata omilla videoillaan, ovat suorastaan ylivertaisia.

Kaiser muistuttaa, että Youtube tarjoaa paljon hyvääkin: ohjeita arkielämän pulmiin, viihdettä ja pelejä.

»Radikaalit eivät silti katoa alustalta. Youtuben on löydettävä johdonmukaiset keinot moderointiin ja sisältöjen käsittelemiseen», hän toteaa.

Eri tutkimuksissa on jo havaittu, että iso osa 16–24-vuotiasta käyttää sosiaalista mediaa paitsi viihtymiseen myös uutis- ja informaatio­lähteenä. Youtube-videoiden ja tubettajien merkitys on nuorille tärkeä monissa länsimaissa, myös Suomessa.

Lue lisää nuorten poliittisesta osallistumisesta Ulkopolitiikka-lehden laajasta teemajutusta 1/2021.

Pew-tutkimuslaitoksen mukaan Youtube on suosituin online-sivusto amerikkalaisten nuorten keskuudessa.

»Nuoret eivät välttämättä edes käy uutismedioiden omilla sivuilla. He saattavat katsella seuraamiensa tubettajien tekemiä valintoja, ja niistä tulee oma uutislähde», Lewis sanoo.

Pew’n tilastossa toisena on Facebookin omistama Instagram. Tunteisiin vetoava ja livevideoihin, lyhyisiin tarinoihin, meemeihin ja nätteihin kuviin perustuva sovellus on onnistunut kaksin­kertaistamaan käyttäjämääräänsä viidessä vuodessa. Palvelusta on tullut suosittu väline muun muassa britti- ja amerikkalais­poliitikoiden keskuudessa. Media­lukutaitoa tarvittaisiin myös siellä.

Yhdysvaltojen senaatin tiedustelukomitean raportin mukaan Instagram oli huomattavassa osassa Venäjän sosiaalisen median manipuloimisyrityksissä Yhdysvaltojen vaaleissa 2016. Kaksi vuotta sitten julkistetussa raportissa todetaan, että Instagram todennäköisesti säilyttää asemansa taistelutantereena.  

Lähteet: Youtube ja sen Twitter-tili, Berkeleyn ja Harvardin yliopistojen sekä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkijoiden tutkimuksia, Changing Conceptions of Conspiracy (1987), Bellingcat, Wired & Financial Times.