Siirry sisältöön

Heikko oikeusvaltio ajaa ihmisiä liikkeelle

Teksti Kaarina Vainio

Ihmiset odottivat ulospääsyä Valko-Venäjältä marraskuussa. Kuva: ITAR-Tass/All Over Press

Ihmiset odottivat ulospääsyä Valko-Venäjältä marraskuussa. Kuva: ITAR-Tass/All Over Press

 

Uutiskuvat Valko-Venäjän rajalta nostivat esiin vanhat pelot ja puhetavat Suomessa. Vuosina 2015–2016 Suomeen tuli yli 38 100 turvapaikanhakijaa, joista yli 1 700 Venäjän rajan kautta.

Hybridiosaamiskeskuksen mukaan Venäjän teki hybridivaikuttamisoperaation. Venäjä järjesti maahanmuuttajia Suomeen, levitti samaan aikaan disinformaatiota ja pyrki polarisoimaan yhteiskuntaa.

Venäjän muuttoliikkeitä ja kuuden vuoden takaisia tapahtumia tutkinut Joni Virkkunen Itä-Suomen yliopistosta on samaa mieltä: kyse oli hybridivaikuttamisesta. Hän kuitenkin huomauttaa, että todellisuus ei ollut yhtä suoraviivaista kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää.

»Kaikki eivät tulleet valtion masinoimina. Osa oli kuullut, että pohjoisen raja on auki, ja netin kautta tiedot levisivät. Osa tuli salakuljettajien matkassa, osa paikallisten opastuksella», Virkkunen sanoo. Hän työskentelee Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERAn johtajana Karjalan tutkimuslaitoksella.

Hänestä on selvää, että raja turvallistettiin. »Julkisen keskustelun keskiössä olivat rajanhallinta ja Suomen ja Venäjän sopimukset, joita Venäjä rikkoi. Vaikka suurin osa noiden vuosien turvapaikanhakijoista tuli Ruotsin kautta, uhkakuva Venäjältä oli toinen.»

Suomi myös toimi tilanteessa päinvastoin kuin Baltian maat Valko-Venäjän kanssa viime vuonna, kun rajan yli pyrkineistä tuli kiistaa. »Suomella oli tiiviit yhteydet Venäjään virkamiestasolla, ministeriö- ja viimeksi presidenttitasolla.»

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla hybridivaikuttaminen oli läpinäkyvää: ihmisiä käytettiin organisoidusti hyväksi.

Helmikuun puolivälissä rajalla oli useita satoja ihmisiä, jotka pyrkivät Baltian maihin ja Puolaan. Rajavartiolaitoksen tietojen mukaan määrä on vähentynyt alkutalvesta. Valko­-Venäjältä on palannut tai palautettu kotimaihinsa useita tuhansia ihmisiä.

Keskusteluissa hybridivaikuttamisesta unohtuvat Virkkusen mukaan helposti muuttoliikkeiden juurisyyt ja monimutkaiset prosessit taustalla.

Venäjä on maailman suurimpia maahanmuuton kohdemaita. Suurin osa siirtolaisista on köyhistä Keski-Aasian maista mutta myös Afganistanista, Kiinasta ja Afrikan maista. Turvapaikkaoikeus ei maassa toteudu, vaikka lainsäädäntö vastaa kansainvälisiä sopimuksia.

Paperittomuus, viranomaisten mielivalta ja pidätykset, korruptio ja arkielämän ongelmat ajavat ihmisiä ahtaalle ja lopulta lähtemään muualle. Osa aiemmin Venäjälle tulleista on Virkkusen mukaan hyvin integroitunut yhteiskuntaan. Uudemmat tulijat ovat haavoittuvaisessa asemassa, ja juuri heitä hakeutui Suomeen reilut kuusi vuotta sitten.

»Venäjä on lisännyt karkotuksia, myös monien pitkään maassa olleiden. Muuttoliikkeen tulevaisuuteen vaikuttavat Venäjän oikeusvaltion ongelmat sekä esimerkiksi rasismi ja tasa-arvo.»

Lue Ulkopolitiikka-lehden laaja teemajuttu hybridivaikuttamisesta ja turvallisuudesta:

Pinnan alla kytee uusi uhkakuvasto – kuinka pitkälle yhteiskunnallista elämää turvallistetaan?