Siirry sisältöön

Miksi kukaan haluaa kuulua Kansainyhteisöön?

Teksti Esa Salminen

Kansainyhteisöpäivän juhlavastaanotolla vuonna 2017 vieraiden kanssa seurusteli silloinen kruununprinssi Charles. Kuva: Flickr/Commonwealth Secretariat

Kansainyhteisöpäivän juhlavastaanotolla vuonna 2017 vieraiden kanssa seurusteli silloinen kruununprinssi Charles. Kuva: Flickr/Commonwealth Secretariat

 

Britannian toukokuussa kruunattava uusi kuningas Charles III on muodollinen valtionpäämies 15 maassa, muun muassa Kanadassa, Australiassa, Jamaikalla ja Saint Lucialla. Miksi kaukaiset Karibian saaret haluaisivat olla Britannian kuninkaan alamaisia, yliopisto-opettaja Markus Kantola Turun yliopistosta?

»Heikoin kannatus monarkialle ja sille, että Britannian kuningas tai kuningatar on valtion pää, on juuri Karibialla. Tähän vaikuttaa orjuusmenneisyys, johon Britannia liitetään.»

Barbados irtautuikin Kansainyhteisöstä vuonna 2021. Jamaikalla valmistellaan samaa, ja Antigua ja Barbudalla on kaavailtu kansanäänestystä lähivuosille.

Mitään käytännön valtaa Britannialla ei näissä maissa ole. Kansanyhteisön jäsenyys ei tuo maille myöskään suoraa taloudellista etua. Se on lähinnä verkostoitumis- ja keskustelukerho, jossa maat rakentavat kauppasuhteita, Kantola selittää.

Kansanyhteisön hajoaminen alkoi Kantolan mukaan Intian itsenäistymisestä. Pikkuhiljaa suhteet muuttuvat sellaisiksi, että ne liittyvät kulttuuriin tai vaikka urheiluun. Lähteminen voi kuitenkin olla työlästä: tarvitaan kansanäänestyksiä ja perustuslakien muutoksia.

»Ei välttämättä ole kovin suurta intressiä ajaa työtä ja tuskaa vaativaa eroa, jos mikään ei sen myötä muutu.»