Jännitteitä jättiläisten välillä

Maailman kahden runsasväkisimmän valtion Kiinan ja Intian välinen raja on monimutkainen tapaus. Ensinnäkin suurvaltojen väliin jäävät Nepal ja Bhu­tan pilkkovat rajan kolmeen erilliseen osaan. Toiseksi maiden rajanaapuruus perustuulähes kokonaan Tiibetin aluee­seen, jonka Kiina miehitti 1950-luvulla. Kolmanneksi maat eivät ole koskaan päässeet sopuun rajalinjauksesta.

Kiistat ulottuvat niin länteen Aksai Chinin alueelle kuin itään Arunachal Pradeshin osavaltioon. Edellinen on de facto osa Kiinaa, jälkimmäinen osa Intiaa, mutta kumpikin pitää molempia alueita ominaan. Arunachal Pradeshis­sa raja perustuu Britannian ja Tiibetin vuonna 1914 tekemään sopimukseen, jota Kiina on pitänyt imperialistisena tekeleenä.

Kiina ja Intia kävivät lyhyen sodan vuonna 1962, ja sen jälkeenkin maiden välillä on ollut pieniä rajakähinöitä. 1990-luvulta lähtien maiden suhteet ovat olleet verrattain hyvät, ja 2000-luvulla muutamia rajanylityspaikkoja on avattu ensi kertaa sitten vuoden 1962 sodan.

Intiassa ollaan silti huolissaan siitä, että Kiina rakentaa yhä enemmän infra­struktuuria Tiibetin alueelle. Siksi Intia on päättänyt vahvistaa omaa sotilaallista voimaansa rajan pinnassa.

Epävarmoja tunnelmia kuvastaa osaltaan Times of India -lehden uutinen, jonka mukaan Intian armeija raportoi loppuvuodesta 2012 yli sadasta ufoha­vainnosta Kiinan rajan tuntumassa. Mys­teeristen lentävien valojen on arveltu ole­van kiinalaisten uutta sotilasteknologiaa.