Kuolema rauhansankarille?

Isänmaanpetturi vai sankari? Yhdys­valtain armeijan ja hallituksen asia­kirjoja vuotosivusto Wikileaksille toimit­tanut korpraali Bradley Manning jakaa mielipiteet.

Sotaoikeudenkäynti Manningia vas­taan käynnistyy 3. kesäkuuta. Häntä vastaan on nostettu 22 syytettä. Vaka­vin syytekohta on vihollisen avustami­nen, josta voidaan periaatteessa tuomita kuolemaan. Syyttäjä tosin on ilmoitta­nut, ettei vaadi kuolemanrangaistusta. Manningilla voi silti olla edessään jopa elinkautinen vankeus.

25-vuotias Manning on ollut pidä­tettynä ja vangittuna toukokuusta 2010 lähtien – yli kolmen vuoden ajan. Lähes vuoden verran häntä pidettiin poikkeuk­sellisen tiukasti eristettynä ja vartioituna. YK:n kidutuksenvastaisen toiminnan ra­portoija Juan Mendez kritisoi eristyskoh­telua julmaksi ja epähumaaniksi.

Manning tunnusti jo helmikuun lo­pulla olevansa syyllinen osaan vähem­män vakavista syytteistä. Hän perusteli asiakirjojen vuotamista toteamalla, että jos yleisö saisi tietää Yhdysvaltain armei­jan toimista Irakissa ja Afganistanissa, voisi syntyä keskustelua armeijan toi­mintatavoista ja Yhdysvaltain ulkopo­litiikasta yleisemmin.

Manningin vuotamaan aineistoon kuuluu muun muassa yhdysvaltalaises­ta taisteluhelikopterista kuvattu video, jossa näkyy, kuinka helikopterin kone­kiväärimies ampuu Bagdadin kadulle joukon aseistamattomia siviilejä.

Manningin tapauksesta on tullut cause célèbre. Ryhmä islantilaisia ja ruotsalaisia parlamentaarikkoja on ni­mennyt hänet Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaaksi. Manningin vuotamien dip­lomaattisähkeiden on nähty osaltaan johtaneen Tunisian kansannousuun ja sitä seuranneisiin arabikevään vallan­kumouksiin.

Tukea on tullut myös yllättäviltä tahoilta. Yhdysvaltalainen kovan linjan konservatiivi Ron Paul totesi keväällä, että Manning ansaitsisi Nobelin rauhan­palkinnon ennemmin kuin palkinnon voittanut presidentti Barack Obama.