Skip to main content

Briteillä vähiten EU-ystäviä

Teksti Juha Mäkinen

Britannia ei ole EU-perheessä erityisen erimielinen jäsenvaltio, mutta kuitenkin vähiten samanmielinen. Tällaisen päätelmän voi tehdä VoteWatch Europe-tutkimuslaitoksen huhtikuussa julkaisemasta raportista, jossa tarkastellaan Britannian äänestyskäyttäytymistä Euroopan unionissa.

Suurin osa EU:n ministerineuvoston päätöksistä tehdään yksimielisesti, mutta joissakin tapauksissa osa jäsenmaista vastustaa päätöstä tai pidättäytyy äänestämästä. Ei ole yllätys, että useimmin tappiolle jäävä jäsenmaa on juuri Britannia.

Vuosien 2009–2015 aikana britit jäivät vähemmistöön 12,3 prosentissa kaikista neuvoston äänestyksistä. Luku ei ole suuri, mutta ero muihin EU-maihin on selvä. Toiseksi useimmin vastarannan kiiskenä toimivat Saksa ja Itävalta edustivat vähemmistöä vain 5,4 prosentissa äänestyksistä.

Vielä huomattavampi ero on siinä, miten brittien ja muun Euroopan erimielisyys on kasvanut vuosikymmenen aikana. Kaudella 2004–2009 britit vastustivat vain 2,6:ta prosenttia neuvoston päätöksistä.

Aihealueittain tarkasteltuna kiistanaiheet erottuvat selvästi. Kehityspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa äänestyksissä Britannia on edustanut häviölle jäänyttä kantaa yli 40 prosentissa tapauksista. Myös budjettikysymyksissä britit ovat usein erimielisiä.

VoteWatchin tutkijat tarkastelivat myös sitä, minkä EU-maiden kanssa britit vetävät useimmin yhtä köyttä. Jos Britannia päättää erota unionista kesäkuun kansanäänestyksessä, Ruotsi, Hollanti ja Tanska menettävät samanmielisen toverin. Saksalaiset puolestaan voisivat olla tyytyväisiä, sillä Saksan kanssa Britannia on useimmin eri linjoilla – jos kohta Saksankin kanssa Britannia äänestää samoin noin viidessä tapauksessa kuudesta.