Skip to main content

EU:n ongelmalapset

Teksti Matti Koskinen

Kymmenen vuotta Euroopan unionin itärajaa merkinneet Romania ja Bulgaria ovat tottuneet tasapainottelemaan lännen ja idän, EU:n ja Venäjän välillä. Toistaiseksi nämä vastakkaiset voimat ovat olleet maiden politiikassa melko lailla tasapainossa. Vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista uskoo EU-mielisten äänien olevan nyt matkalla marginaaliin.

“Bulgarian ja Romanian tuleva kehityskaari näkyy tällä hetkellä parhaiten Puolassa ja Unkarissa, jotka ovat alueen kehityksessä pidemmällä”, Miklóssy sanoo.

Romania ja Bulgaria ovat olleet EU:n ongelmalapsia. Niiden poliittinen ja taloudellinen kehitys on jäänyt sitkeästi jälkeen naapureista. EU:n suosio on pysynyt niissä kuitenkin lujana aivan viime vuosiin saakka. Nyt pakolaiskriisi, Venäjä-suhteet ja nouseva populistinen nationalismi syövät EU:n kannatusta, aivan kuten Puolassa ja Unkarissakin.

Romaniassa valtaa pitävä nationalistinen ja EU-kriittinen sosiaalidemokraattipuolue selvisi alkuvuoden korruptionvastaisista jättimielenosoituksista. Bulgarian ylimääräisissä parlamenttivaaleissa EU-myönteinen GERB-puolue säilytti hallitusvastuun, mutta joutui ottamaan hallitukseen kansallismielisten populistipuolueiden liiton.

EU-kriittisyyden kasvu ei kuitenkaan aja maita samaan suuntaan suhteessa Venäjään, Miklóssy toteaa. Romaniassa Venäjän liikkeet Mustanmeren vastarannalla Krimillä ajavat maata yhä syvemmälle sotilasliitto Naton suojiin. Toinen huolenaihe on jäätynyt konflikti naapurimaa Moldovan Transnistriassa, jonka erottaa Venäjästä vain levoton Ukraina.

“Etenkin Romaniassa Natolla on politiikassa oleellisempi rooli kuin EU:lla”, Miklóssy sanoo.

Bulgariassa tällaisia huolia ei ole, ja muun muassa slaavilainen veljeskansa-aate on perinteisesti vienyt maata kohti Venäjän syliä. Kevään vaaleissa Bulgarian parlamenttiin nousi esimerkiksi uutena tulokkaana Venäjän-mielinen pienpuolue Volya.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.