Suomi jäi kimppakyydistä
Vain noin kahdeksan prosenttia suomalaisista on Eurobarometrin mukaan käyttänyt jotain jakamistalouden alustaa. Vastaava prosenttiluku Ranskassa on 36. Jakamis- tai yhteistyötalouden alustoilla tarkoitetaan internetin kauppapaikkoja, joissa palveluja tarjoavat ja ostavat ihmiset kohtaavat.
Blablacar on Ranskassa vuonna 2006 perustettu kimppakyytipalvelu. Vuonna 2015 sillä oli brittiyhtiö PwC:n raportin mukaan 25 miljoonaa jäsentä.
Shareyourmeal puolestaan on voittoa tavoittelematon, kotikokkien ruoan jakamiseen kehitetty alusta, Hopwork taas työnantajia paikallisiin freelancereihin yhdistävä palvelu. Maailmanlaajuisesti tunnetuimpia jakamistalouspalveluita sen sijaan ovat majoituspalvelu Airbnb ja kuljetuspalvelu Uber.
Euroopan komissiolla on yhteistyötaloutta koskeva toimintasuunnitelma, josta parlamentin sisämarkkinavaliokunta äänesti toukokuun alussa. Valiokunta korosti päätöslauselmassaan kilpailun kannalta reiluja oloja, työntekijöiden oikeuksista huolehtimista ja verotukseen liittyviä kysymyksiä.
Laajemmin kyse on komission esittelemästä sosiaalisten oikeuksien pilarista, joka pyrkii vastaamaan työelämän muutoksiin.
Miksi uudet palvelut ovat saaneet Suomessa verrattain vähän jalansijaa?
Jakamistalouteen perehtynyt Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti pitää osasyynä Suomen väestöä, joka on Euroopan ikääntyneimpiä. Jakamistalouspalveluja käyttävät erityisesti nuoret. Toiseksi Suomessa on verrattain jäykät säädökset. Kolmanneksi kyse voi olla halusta omistaa:
»Olemme vaurastuneet pitkällä aikavälillä katsottuna suhteellisen äskettäin, joten Suomessa on vielä perinteisen omistamisen himoa enemmän kuin maissa, jotka ovat olleet vauraita jo pidempään.»