Katri Pynnöniemi: Liittolaiset koolla Moskovassa

Moskovan kansainvälinen turvallisuuskonferenssi toimi tänä vuonna Venäjän liittolaispolitiikan näyttämönä. Konferens­sin puhujakorokkeella esiteltiin huhtikuussa muun muassa Venäjän Syyria-operaation tuloksia ja kuultiin näkemyksiä »globaalista turvallisuudesta moninapaisessa maailmassa».

Venäjän politiikan »käännettä itään» alleviivasivat Kiinan vastikään vali­tun puolustusministerin ensi vierailu Moskovaan sekä Intian, Indonesian, Singaporen, Vietnamin ja monien muiden Kauko-idän maiden puheenvuo­rot. Harvalukuisia länsimaisia vieraita ei Punaisen Ristin edustajaa lukuun ottamatta päästetty lainkaan konferenssin päänäyttämölle. Epäilystä ei kuitenkaan jäänyt siitä, kenelle Venäjän pääviestit oli suunnattu.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov korosti puheessaan, että ihmiskun­nan turvallisen ja vauraan tulevaisuuden nimissä olisi luovuttava »fobioista, stereotypioista, opportunistisista erimielisyyksistä, imperialistisista ja uus­kolonialistisista pyrkimyksistä ja opittava kunnioittamaan toisten etuja ja tekemään yhteistyötä».

Kansainvälisten suhteiden »demokratisoitumisen» tiellä ovat kuitenkin »Washington ja sen liittolaiset», jotka eivät puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan ole »valmiita dialogiin». Osa heistä yrittää aktiivisesti estää »vanhan maailmanjärjestyksen» muutoksen, muotoili ulkomaantiedustelun johtaja Sergei Naryškin.

Venäjän visiossa uusi maailmanjärjestys perustuu »tasavertaisen ja jaka­mattoman» turvallisuuden varaan. Tällä juhlapuheiden vakiofraasilla viita­taan kolmen alueellisen keskittymän – euroatlanttisen alueen, Euraasian ja Kauko-idän – vahvaan rooliin maailmanpolitiikassa.

Venäjän markkinoimaa visiota »tasavertaisesta maailmasta» terveh­dittiin turvallisuuskonferenssissa kohteliain aplodein. Venäjän liitto­laispolitiikan tulevaisuuden kannalta merkillepantava oli Kiinan puo­lustusministerin puhe. Siinä ministeri ei suinkaan asettanut Kiinaa maailmanjärjestyksen muutosajuriksi. Kiina ilmoitti puolustavansa strategista tasapainoa ja ilmaisi huolensa protektionismin ja uni­lateralismin kasvusta.

Lisäksi Kiina viittasi Venäjän tapaan valtioiden itsemääräämis­oikeuden ja suvereniteetin loukkaamattomuuteen. Kiinan aktii­vista toimijuutta maailmanpolitiikassa korostaneet sanavalinnat sopivat Venäjän vision raameihin, mutta osoittivat, ettei Kiina tar­vitse vetoapua Venäjältä. Näin vieras onnistui kiteyttämään Venä­jän toiveen »tasavertaisesta» maailmanjärjestyksestä. Epäselväksi tosin jäi, oliko viesti isäntien mieliin.

Kirjoittaja on Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa.