Siirry sisältöön

Ruotsin demarit sanovat Natolle nej

Ruotsidemokraattien linjanmuutos voisi viedä Suomen länsinaapurin Natoon.

Teksti Hellevi Raita

Kuvat PELLE T NILSSON/STELLA PICTURES/ALL OVER PRESS

Pääministeri Stefan Löfven (oik.) ja puolustusministeri Peter Hultqvist vierailivat Ruotsin järjestämässä Aurora-sotaharjoituksessa viime syyskuussa. Harjoitukseen osallistui myös kuusi Nato-maata.

Pääministeri Stefan Löfven (oik.) ja puolustusministeri Peter Hultqvist vierailivat Ruotsin järjestämässä Aurora-sotaharjoituksessa viime syyskuussa. Harjoitukseen osallistui myös kuusi Nato-maata.

Kymmenen vuoden päästä Ruotsi on Naton jäsen! Näin uhosi maltillisen kokoomuksen tuore puoluejohtaja Ulf Kris­tersson tammikuun alkupuo­lella ja heitti vielä perään:

»Sosiaalidemokraateilla ei voi olla ikuista veto-oikeutta!»

Ruotsin Nato-asetelmat ovat muuttuneet sitten viime porvarihallitusten 2006–2014.

Keskusta ja kristillisdemokraa­tit ovat kääntyneet oppositi­ossa Nato-jäsenyyden kan­nattajiksi, ja syyskuun valtio­päivävaaleihin valmistautuva neljän puolueen porvarillinen vaaliliitto haluaisi viedä Ruot­sin Naton jäseneksi. Keskusta tosin edellyttää puoluekokous­päätöksessään laajaa poliittista yksimielisyyttä asiasta. Käy­tännössä se edellyttäisi ainakin sosiaalidemokraattien asettu­mista jäsenyyden kannalle.

Hallituspuolue sosiaalide­mokraatit pitää kuitenkin kiinni kielteisestä Nato-kannastaan, vaikka puolustusministeri Peter Hultqvist on raottanut

ovea kannan uudelleenarvi­oinnille. Hultqvist sanoi Dagens Nyheterille äskettäin, että tämänhetkinen turvallisuus­linja tarjoaa parhaan tasapai­non juuri nyt. Puolustusminis­teri kuitenkin lisäsi siihen:

»Mutta en halua puhua siitä, miltä se voisi näyttää toi­senlaisissa skenaarioissa – se olisi spekulatiivista.»

Sosiaalidemokraattien kan­sanedustaja ja puolustusvalio­kunnan varapuheenjohtaja Åsa Lindestam vakuuttaa, ettei mikään saa puoluetta muut­tamaan kantaansa, ei edes se, että sosiaalidemokraattien kannattajissa tasapaino muut­tuisi vastustajien ja kannatta­jien kesken:

»Me pidämme omasta kannastamme kiinni. Sillä ei ole väliä, mitä tapahtuu.»

Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Ulf Bjereld, joka on aktiivinen sosiaalidemokraatti ja Nato-jäsenyyden vastustaja, ei myöskään usko puolueen muuttavan kantaansa.

»En näe siitä mitään merk­kejä sisäisissä keskusteluissa. Kukaan ei aktiivisesti aja Nato-jäsenyyttä sosiaalidemo­kraateissa.»

Kansallisen SOM-mielipide­tiedustelun mukaan sosiaalidemokraattien kannattajista reilut 50 prosenttia on jäse­nyyttä vastaan ja vähän yli 20 prosenttia puolesta. Dagens Nyheter -lehden turvallisuus­politiikkaa seuraava toimittaja Mikael Holmström arvioi Naton kannattajien äänen puolueessa heikoksi.

»Vakava kriisi voisi saada sosiaalidemokraatit muutta­maan kantaansa», Holmstöm sanoo.

Sosiaalidemokraatteja todennäköisempi takinkääntäjä on ruotsidemokraatit. Puolu­een äänestäjien enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä, kun taas puolue vastustaa sitä.

Ruotsidemokraatit on kannatukseltaan kolmanneksi suurin puolue. Holmströmin mukaan puolue voisi muuttaa Nato-kantaansa, jos se pääsee porvarihallituksen apupuo­lueeksi.

Sosiaalidemokraattien Lindestam ei usko, että porvariallianssi jättäisi jäsenyyshakemuksen ilman blokki­rajan ylittävää sopimusta.

»Keskustan olisi siinä tapauk­sessa toimittava vastoin puo­luekokouspäätöstään. Natokin vaatii jäsenehdokkaalta, että enemmistö kansasta hyväksyy jäsenyyden, ja siitä olemme kaukana», hän sanoo.

Bjereld puolestaan näkee Kristerssonin uhoa huoku­vat kommentit pikemminkin viestinä siitä, ettei maltillisella kokoomuksellakaan ole kovin kiire asiassa.

Holmströmillä on suoma­laisille terveisiä.

»Mitään ei kannata pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee Ruotsiin ja Nato-jäsenyyteen. Näin olen sanonut suomalai­sille ystävilleni.» Hän arvioi, että porvariallianssi voisi hyvin ryhtyä ajamaan jäsenyyttä voitettuaan vaalit.

Nato-jäsenyyden hakemi­sesta voitaisiin päättää val­tiopäivillä suoraan hallituksen esityksestä tai kansanäänes­tyksen jälkeen. Lindestamin mukaan sosiaalidemokraatit eivät ole keskustelleet kansanäänestyksestä, eikä hän usko sellaisen toteutumiseen.

»Miten asettaisit kysymyk­sen niin, että ihmiset varmasti ymmärtävät, mistä on kyse? Ei voi vain sanoa kyllä tai ei. Kyse on monimutkaisesta asiasta», Lindestam sanoo.

Mitään suurta vaalikysy­mystä Natosta tuskin tulee, haastatellut sanovat. He arvioivat tärkeimmiksi kysy­myksiksi maahanmuuton ja kotoutumisen. Vaaleissa kes­kustellaan myös sairaanhoi­dosta ja vanhusten hoidosta sekä veronalennuksista.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Ruotsin vaalit

  • Ruotsalaiset valitsevat parlamentin, maakäräjät ja kunnanvaltuustot 9.9.
    Jännitysnäytelmässä on poikkeuksellisesti kaksi näytöstä: ensin itse vaalit, sitten hallituksen muodostaminen, kun kumpikaan blokki ei näytä saavan enemmistöä ilman ruotsidemokraatteja.
  • Dagens Samhälle -lehden mittausten yhdistelmä lupasi toukokuussa punavihreälle blokille yhteensä 39,5 prosentin kannatuksen. Porvarien allianssi saisi 39,6 prosenttia ja ruotsidemokraatit 17,2 prosenttia.
  • Allianssipuolueet kannattavat Natoon liittymistä, kun taas punavihreät ja ruotsidemokraatit vastustavat sitä.
  • Keskusta edellyttää poliittista yksimielisyyttä ja asettaa ehdoksi, että ydinaseita ja pysyviä ulkomaisia joukkoja ei saa sijoittaa Ruotsiin.

Lähteet: Dagens Nyheter, Aftonbladet, Dagens Samhälle, Ulf Bjereld.