Ukrainan sota on yhdistänyt Eurooppaa ja antanut Natolle uutta virtaa. Mistä lännen itseluottamus kumpuaa – ja kuinka kestävällä pohjalla yhtenäisyys on?
Lue Ukrainan sota tiivisti länsimaiden rivit – ”Venäjä on pelastanut Naton ennenkin”
Saksan liittokansleri Olaf Scholz on näyttäytynyt heikkona lenkkinä Euroopan Venäjä-politiikassa. Ulkopolitiikan suunnanmuutos ei ole Saksalle vaivaton.
Lue Saksa on näyttäytynyt EU-rintaman arkailijana, mutta se käy läpi isoa ulkopoliittista muutosta
Sanna Marinin pääministeriajalle on osunut pahin pandemia ja suurin sota Euroopassa vuosikymmeniin. Ulkopolitiikan iso kuva on arvojen kamppailu, hän sanoo.
Ukrainan sodan ja Kiinan uhan toivotaan saavan Japanin ja Etelä-Korean unohtamaan erimielisyytensä.
Yksinvaltiaat esittävät yhä useammin olevansa demokraattisia johtajia.
Psykologian tuntemus voi auttaa ymmärtämään autoritaaristen johtajien ajattelua, mutta ihmelääkkeeksi ulkopolitiikan tekemiseen siitä ei ole.
Pandemia, sota tai ilmastonmuutos näkyy miljoonien ruokaturvassa, sillä maatalouteen ei ole investoitu riittävästi. Parannettavaa on koko tuotantoketjussa.
EU:n suurimmaksi virastoksi paisuneen Frontexin valtuuksia on laajennettu, kontrolliin puuttumatta. Epäilyt ihmisoikeuksien rikkomisesta ajoivat keväällä rajaviraston johtajan eroon, mutta uutta operaatiota viritellään jo Afrikkaan.
Venäjän vaikutusvalta murenee asteittain entisen Neuvostoliiton alueella. Kazakstan jatkaa radallaan, vaikka Venäjän sotilaat kävivät tammikuussa tukemassa kansannousun kukistamista.
Sokeus Venäjän todellisesta luonteesta on ohjannut Suomen ulkopolitiikan linjaa harhaan. Silmien avaamisen jälkeen on poliittisen katarsiksen aika.
