Avaruussotaa käydään maankamaralla
Avaruussodankäynti alkaa maasta. Satelliitteihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat yleistyneet, mutta avaruusaluksista ammutut ohjukset ovat vielä utopiaa.
Kuvat Miro Johansson
Julkaistu: 31.5.2023
Satelliiteilla on valtava merkitys nykyaikaisen yhteiskunnan tiedonvälityksessä, paikannuksessa ja tiedustelussa, niin myös sodan sattuessa. Muun muassa ydinaseita kantavien ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmiä on ollut käytössä jo pitkään,
mutta Ukrainan sodan myötä etenkin GPS:n tai Galileon kaltaiset aika- ja paikkatieto- sekä tiedustelusatelliitit ovat osoittaneet merkityksensä.
Puolustusvoimissa avaruusasioiden parissa työskentelevä Juuso Liekkilä kertoo, mitä on avaruussodankäynti. Se voidaan jakaa eri lohkoihin, jotka kukin voivat olla vihamielisen
vaikuttamisen kohteina.
Avaruuslohko
Suoraan satelliitteihin kohdistuva häirintä on harvinaista. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on käyty hyvin vähän sotia teknologisesti kehittyneiden maiden välillä. Sodan
aikana kyberhyökkäyksillä ja elektronisella sodankäynnillä on pyritty vaikuttamaan muihin kuin avaruuslohkoon – lähinnä maa ja käyttäjälohkoihin. Tavoitteena on ollut estää satelliittien käytettävyys.
Satelliittityyppejä
MW – Ballististen ohjusten ennakkovaroitus
ENV – Sää- ja olosuhdetieto
ISR – Tiedustelu, valvonta ja maalittaminen
SATCOM -Satelliittitiedonsiirto
PNT – Aika- ja paikannustieto, navigointi
Starlink
Ukrainan asevoimat käyttävät useita kaupallisia satelliittipalveluita, myös SpaceX:n Starlinkiä ja suomalaisen Iceyen satelliitteja.
575 000 000 €
Puola sopi vuonna 2022 ostavansa ranskalaiselta Airbusilta kaksi sotilassatelliittia,joiden arvoksi on kerrottu 575 miljoonaa euroa. Pienten siviilisatelliittien hinnat alkavat miljoonista, mutta niiden sotilaallinen merkitys on vähäisempi. Kymmenillä miljoonilla saa jo hyvää suorituskykyä. Ukraina on ostanut Iceyelta tutkakuvaussatelliitin alle 20 miljoonalla eurolla.
Linkkilohko
Satelliitin ja maa-aseman välistä yhteyttä voidaan häiritä esimerkiksi täyttämällä sen käyttämä radiotaajuus melusignaalilla.
100 km
Avaruuden ja ilmakehän raja ei ole yksiselitteinen. Yleisesti rajana pidetään sadan kilometrin korkeutta merenpinnasta.
Käyttäjälohko
Käyttäjät voivat olla asevoimien eri puolustushaaroja.
ASAT
Vuonna 2021 Venäjä testasi ASAT-ohjusta tuhoamalla oman satelliittinsa. Teko aiheutti tuhansia kappaleita avaruusromua ja vaaransi kansainvälisen avaruusaseman miehistön. Yhdysvallat ja monet länsimaat pitivät toimintaa vastuuttomana.
Maalohko
Avaruuden hyödyntäminen edellyttää maankamaralla olevaa infrastruktuuria. Maa-asemat ja esimerkiksi kantorakettien laukaisukeskukset ovat sotilaallisesti kiinnostavia kohteita. Vastustajan maaasemien häirintä on verrattain edullista ja helppoa.
