Perussa vauraat liikemiehet sanelevat politiikan suunnan – nyt se on viemässä konfliktiin
Fujimorien perhedynastia vaikuttaa Perussa edelleen. Poliittisen kriisin taustalla on raharikkaiden tukeman kongressin ja presidentin välinen kiistely.
Kuvat Catherine Binet/Flickr
Julkaistu: 31.5.2023
Perun kongressi on erottanut viimeisten viiden vuoden aikana viisi presidenttiä, eikä kriisille näy loppua.
Viimeisimpänä sai lähteä vasemmistolainen Pedro Castillo, joka yritti vallankaappausta. Hänen varapresidenttinsä, ilman vaaleja valittu Dina Boluarte, on kansalaisten vihaama hahmo, joka on lähettänyt poliisin ja armeijan tukahduttamaan mielenosoituksia väkivaltaisesti.
Perulaisen Pontificia Universidad Católica -yliopiston dosentti Violeta Barrientos pitää tilannetta poikkeuksellisen pahana. Boluarten oli tarkoitus johtaa väliaikaista hallitusta, jonka ainoa tehtävä oli järjestää uudet vaalit. Hän alkoi kuitenkin tehdä omaa oikeistolaista politiikkaansa, Barrientos sanoo.
Viime vuosien konflikti liittyy vaikutusvaltaiseen ja äärioikeistolaiseen Fuerza Popular -puolueeseen, jonka historia ulottuu 1990-luvulle.
Vuonna 1993 autoritaarinen presidentti Alberto Fujimori muutti perustuslakia. Valtakaudellaan hän varasti itselleen arviolta 6 miljardia dollaria valtion varoja ja toteutti fujishokiksi kutsutun ankaran talouskuriohjelman.
Vandaali iski Keiko Fujimorin kuvaan Limassa.
Fujimori leikkasi julkista sektoria kovalla kädellä ja myi valtionomaisuutta pilkkahintaan varakkaille oligarkeille hiukan samaan tapaan kuin entisessä Neuvostoliitossa hajoamisen jälkeen.
Varakkaat liikemiehet ovat sittemmin tukeneet nykyistä talousjärjestelmää ja lahjoneet oikeistopolitiikkoja. Tällaista Latinalaisessa Amerikassa yleistä politiikan piirrettä, jossa yhteiskunnallinen valta perustuu omaisuuteen, kutsutaan plutokratiaksi.
Alberto Fujimorin tytär, kongressiedustaja Keiko Fujimori, on hävinnyt kolmet presidentinvaalit, vaikka hänellä on ollut joka kerta jättimäinenvaalibudjetti. Muun muassa Perun suurimman rahoitusalan yhtiön Credicorpin epäillään antaneen hänelle 3,6 miljoonaa dollaria laitonta vaalirahaa.
Nyt Keiko on syytteessä korruptiosta ja rahanpesusta. Vaikka fujimoristit eivät saaneet Keikoa presidentiksi, heillä on silti kongressissa enemmistö. Tämä on osaltaan luonut konfliktin presidentin ja kongressin välillä.
»Nyt Boluartella on selvästi oikeiston tuki, mutta heidän välillään vallitsee pikemminkin hiljainen suostumus kuin varsinainen sopimus», Barrientos sanoo.
Valtaan päästyään monet presidentit ovat tehneet täyskäännöksen oikealle.
Kansalaiset ovat tuskastuneita, sillä yli 30 prosenttia perulaisista elää köyhyydessä ja julkiset instituutiot kuten oikeuslaitos, terveydenhuolto ja koulutus ovat alennustilassa. Viime vuosien presidentit ovat luvanneet muutoksia, mikä ei ole miellyttänyt kongressia.
»Valtaan päästyään monet presidentit ovat tehneet täyskäännöksen oikealle», Barrientos sanoo.
Sen vuoksi mielenosoittajat vaativat nyt uusia vaaleja sekä muutoksia Alberto Fujimorin aikaiseen perustuslakiin.