Skip to main content

Ranska rakensi Venäjälle modernin sotalaivan

Ulkopolitiikka kertoi Mistral-aluskaupoista numerossa 3/2014. Ranska lopulta purki sopimuksensa Venäjän kanssa ja myi laivat Egyptille syyskuussa 2015.

Teksti Erik Nyström

Grafiikka: Tuomas Kortteinen

Grafiikka: Tuomas Kortteinen

EU:n ja Venäjän alati viilenevät välit ovat saattaneet Ranskan vaikeaan asemaan maan Ve­näjän kanssa solmiman sota­laivakaupan vuoksi.

Kesällä 2011 Ranska ja Venäjä so­pivat kahden Mistral-luokan helikop­teritukialuksen toimituksesta Venäjälle. Ensimmäinen, Vladivostok, valmistuu tä­nä syksynä ja toinen, Sevastopol, vuotta myöhemmin.

Kaupan hinta on 1,2 miljardia euroa, mikä tekee siitä tähän asti suurimman Nato-maan ja Venäjän välisen asekaupan.

EU kielsi asekaupat Venäjän kans­sa elokuussa, mutta pakote ei koske jo solmittuja sopimuksia. Baltian maat ja Yhdysvallat ovat arvostelleet kauppaa jo vuosia, ja nyt muun muassa Britannia ja Japani ovat yhtyneet vaatimuksiin kau­pan perumisesta.

Alusten pelätään lisäävän Venäjän valmiutta naapureidensa painostami­seen.

Vladimir Putinille kauppa on poliit­tisesti valtava saavutus, sillä se osoittaa kaikille hänen kykynsä panostaa Venäjän asevoimien kehitykseen”, sanoo meriso­dankäynnin asiantuntija Peter Roberts englantilaisesta puolustus- ja turvallisuus­alan ajatushautomosta RUSIsta.

Ranska on käyttänyt Mistral-aluksia esimerkiksi ilmaoperaatioissa Norsun­luurannikolla, ranskalaisten evakuoin­nissa Israelin ja Libanonin sodassa ja avustustehtävissä Haitin maanjäristyk­sen jälkeen.

Venäjän laivastolle alustyyppi on täysin uudenlainen, sillä se yhdistää meri-, ilma- ja maavoimat yhdelle alus­talle. Siihen kuuluu myös valtava kenttäsairaala.

Molemmat alukset oli alun perin tarkoitus liittää Venäjän Tyynenmeren laivastoon, mutta venäläismediassa liik­kuneen tiedon mukaan toinen laiva saa­tetaan sijoittaa Sevastopolin tukikohtaan Krimille. Robertsin mukaan aluksia on joka tapauksessa helppo siirtää tarpeen mukaan.

“Venäjä haluaa ainakin kasvattaa vaikutusvaltaansa Tyynellämerellä. Aluk­set tarjoaisivat haasteen Kiinalle, ja niitä voitaisiin lähettää humanitaarisiin ope­raatioihin”, hän arvioi.

Mistral-aluksen kruunaa huippu­moderni Senit-9-taistelunhallintajärjes­telmä, joka käytännössä toimii aluksen silminä. Järjestelmä osaa käsitellä valta­van määrän informaatiota ja kohteita kerralla, mikä mahdollistaa rannikko-operaatioiden johtamisen alukselta.

Mistralin ominaisuuksien avulla Ve­näjä olisi suoriutunut Georgian-operaa­tiostaan huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin, sanoo Roberts.

Kaupassa merkittävintä on kuiten­kin, että venäläiset ovat seuranneet lähel­tä, miten aluksia valmistetaan. Sopimuk­seen sisältyy myös optio kahdelle lisä­alukselle, jotka valmistettaisiin Venäjällä, ja arvokasta teknologiaa, muun muassa Senit-9-järjestelmän valmistuslisenssi.

“Ilman tätä kauppaa venäläiset va­rustamot eivät pystyisi rakentamaan vastaavia aluksia ainakaan kymmeneen vuoteen”, Roberts sanoo.

Kiristyneet suhteet ovat johtaneet mo­nien asekauppojen purkamiseen EU-maiden ja Venäjän välillä.

Esimerkiksi Saksa oli rakentamassa sotilaiden koulutusleiriä Venäjälle sadal­la miljoonalla eurolla, mutta perui kau­pan. Italia ja Ranska puolestaan peruivat heinäkuun lopulla sukellusvene- ja amfi­bioajoneuvohankkeensa Venäjän kanssa.

Mistral-kaupan toteutuminen on kuitenkin Ranskalle tärkeä. Projekti merkitsee töitä jopa tuhannelle telakka­työntekijälle. Lisäksi peruminen tietäisi kauppasumman palauttamista Venäjälle sekä muita sopimuksessa mainittuja ta­loudellisia rankaisutoimenpiteitä.

Heinäkuussa tapahtuneen malesia­laisen matkustajakoneen alasampumisen jälkeen presidentti François Hollande sa­noi, että ensimmäinen alus toimitetaan sopimuksen mukaan, mutta toisen koh­talo “riippuu Venäjän asenteesta”. Peter Roberts arvioi, että kaupan perumisella olisi enää lähinnä poliittisia vaikutuksia.

“Tässä vaiheessa Venäjä tietää jo, mi­ten tämän luokan aluksia valmistetaan”, hän sanoo.

 

Kirjoittaja on sotaan ja konflikteihin erikoistunut toimittaja.