Siirry sisältöön

Tärpit Turkin ymmärtämiseksi

Mitä Turkkia seuratessa kannattaa pitää silmällä, kun maa etenee kohti uusia parlamenttivaaleja? UP-lehti listasi.

Teksti Toni Alaranta

KUVAT: FLICKR, WIKIMEDIA COMMONS

KUVAT: FLICKR, WIKIMEDIA COMMONS

Oikeus-ja kehityspuolue AKP

Mitä haluaa? 13 vuotta hal­litusvastuussa ollut AKP ja presidentti Recep Tayyip Erdoğan rakentavat islami­lais-konservatiivista Turkkia ja presidenttikeskeistä järjes­telmää. Puolueen kannatuk­sen yhtenä peruspilarina ovat olleet konservatiiviset kurdit, joille on lupailtu laajempia oikeuksia.

Entä nyt? Erdoğan haluaa uudet vaalit marraskuuksi päästäkseen eroon liberaalis­ta kurdipuolueesta HDP:stä. Ulkopolitiikassa AKP haluaa nostaa Muslimiveljeskunnanvaltaan mahdollisimman monessamaassa. Selvimmin tämä on näkynyt Syyriassa, missä Turkki on tukenut kaik­kia presidentti Bašar al-Assadin vastaisia voimia, myös jihadistijärjestö Isisiä. AKP:n mukaan Lähi-idän on­gelmien alkujuuri ovat länsi­maat, joiden läsnäolo alueella pitäisi korvata Turkin johto­asemalla.

Kurdistanin työväenpuolue PKK

Mitä haluaa? Kurdialueiden autonomiaa tavoitteleva jär­jestö on ylläpitänyt aseellista konfliktia Turkin valtiota vas­taan vuodesta 1984. Vuodesta 2013 saakka voimassa ollut tulitauko päättyi kuluneena kesänä, kun Turkki alkoi pom­mittaa PKK:ta ja Isisiä.

Entä nyt? Siinä missä AKP on veljeillyt Isisin kanssa, PKK on taistellut Isisiä vastaan menes­tyksekkäästi Syyrian kurdipuo­lueen PYD:n sotilaallisen siiven rinnalla. Turkin iskut PKK:ta vastaan luovat ongelmallisen tilanteen: Yhdysvaltain tär­kein alueellinen liittolainen taistelussa Isisiä vastaan eli kurdit ovat toisen Nato-maan eli Turkin pommitusten koh­teena.

Kansojen demokratiapuolue HDP

Mitä haluaa? HDP ajaa kur­dien asemaa vastustamalla Erdoğania poliittisesti. Puolue otti kesäkuun parlamentti­vaaleissa suurvoiton puolus­tamalla kaikkien vähemmistö­jen oikeuksia, mikä sai paljon kannatusta myös liberaaleilta turkkilaisilta. Liberaalin puolu­een synty ja suosio ovat AKP:n islamilais-konservatiivisen val­tioprojektin kannalta uhkaa­vampia kuin kurdien etninen nationalismi ja autonomiahaa­veet. HDP osoittaa, että turk­kilaiset tai edes Turkin kurdit eivät ole AKP:n ideologian mukainen, konservatiivinen ja islamiin sidoksissa oleva kansa.

Entä nyt? AKP on mustamaa­lannut HDP:tä väittämällä, että puolue toimii PKK:n jatkeena ja pyrkii hajottamaan Turkin valtion. Koska etniseen tai uskonnolliseen ryhmään pe­rustuvien puolueiden toimin­ta on Turkissa kielletty, HDP saatetaan kieltää ennen uusia vaaleja. HDP yrittää nyt tehdä pesäeroa PKK:n väkivaltaan ja osoittaa kannattajilleen, että kurdien asioita voidaan ajaa parlamentaarisesti.

 

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.