Voisiko jokin muu jäsenmaa seurata Britanniaa ulos EU:sta?

Konsulttiyhtiö Eurasia Group arvioi kesäkuussa Britannian kansanäänestyksen jälkeen, että suurin riski exit-tartunnasta on Hollannissa ja Itävallassa. Euroskeptisillä ja kansallismielisillä vapauspuolueilla on molemmissa maissa vahva kannatus.

»On todellinen, joskin vielä etäinen mahdollisuus, että näissä maissa järjestetään kansanäänestys EU:sta tai euroalueesta eroamisesta», Eurasia Group määrittelee.

Hollannissa Vapauspuolueella on hyvät mahdollisuudet nousta maan suurimmaksi puolueeksi ensi maaliskuun parlamenttivaaleissa yli 20 prosentin kannatuksella. Geert Wildersin johtama puolue liputtaa vaaleissa nexitin eli Hollannin EU-eron puolesta ja ajaa kansanäänestyksen järjestämistä.

Vapauspuolue on kuitenkin parlamentissa näkemyksineen yksin. »Jopa eurokriittinen sosialistipuolue kannattaa maan pysymistä Euroopan unionin jäsenenä», sanoo Clingendael-instituutin vanhempi tutkija Jan Rood.

»Nykyisissä oloissa ei ole riskiä, että Hollanti lähtisi unionista. Mutta vaalien jälkeen Vapauspuolue voisi yhdessä eurokriittisten kansalaisjärjestöjen kanssa painostaa muita puolueita kansanäänestyksen järjestämiseen.»

Hollantilaiset hylkäsivät vuonna 2005 neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:n perustuslakisopimuksen ja tämän vuoden huhtikuussa Ukrainan ja EU:n lähentymistä petaavan assosiaatiosopimuksen. Mikäli Hollannissa järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, vaaka voisi kääntyä sielläkin eron puolelle, Rood arvoi.

»Poliittisen kentän oikealla ja vasemmalla laidalla on monia, jotka ovat pettyneet Euroopan unioniin ja poliittiseen järjestelmään.»

Äänestys muuttuisi myös Hollannissa helposti mielenilmaukseksi maahanmuuttoa, EU-jäsenmaksuja ja globalisaatiota vastaan.

Hollannin lain mukaan neuvoa-antava kansanäänestys tulee järjestää, jos 300 000 kansalaista allekirjoittaa sitä koskevan vaatimuksen. EU-kansanäänestys edellyttäisi lisäksi, että parlamentti käsittelee samaan aikaan EU:n perussopimusten uudistamista.

Siksi Vapauspuolueen on vaikea saada tahtoaan läpi. Toisaalta kansanäänestyksen mahdollisuus hankaloittaa nykyisessä tilanteessa EU:n syvempää yhdentymistä.

Itävallassa eurokriittinen ja maahanmuuttovastainen Vapauspuolue nousi kesän aikana mielipidemittauksissa selvästi suurimmaksi puolueeksi 35 prosentin kannatuksella.

Toukokuun presidentinvaaleissa puolueen ehdokas Norbert Hofer jäi täpärästi toiseksi, mutta maan perustuslakituomioistuin määräsi uusintavaalit lokakuun alkuun ääntenlaskennan virheiden vuoksi.

Hofer on kuitenkin linjannut, että EU-kansanäänestys tulisi järjestää vain siinä tapauksessa, että EU:n jäsenmaiden päätösvaltaa yritetään kaventaa unionin perussopimusten muutoksilla – tai että Turkki liittyy EU:n jäseneksi.

»Itävallan kannalta olisi nykyisessä tilanteessa vahingollista erota EU:sta», Hofer sanoi heinäkuussa Die Presse -lehden haastattelussa.

Hoferin EU-linjaukset ovat pehmentyneet samaa tahtia itävaltalaisten näkemysten kanssa. Maan EU-eroa öxitiä kannatti toukokuussa vielä 31 prosenttia äänestäjistä, mutta kesäkuussa enää 23 prosenttia. Syynä on politiikan tutkijoiden mukaan brexitiä seurannut taloudellinen ja poliittinen epävarmuus.

Suurista EU-maista eniten lähtöhaluja on tällä hetkellä Ranskassa. Heinäkuussa 33 prosenttia vastaajista kertoi YouGov-kyselyssä, että äänestäisi lähtemisen puolesta, jos maassa järjestettäisiin kansanäänestys. 44 prosenttia äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta.

EU-eroa ajavan Ranskan Kansallisen rintaman kannatus liikkuu kyselyissä 30 prosentin tuntumassa. Puolueen puheenjohtaja Marine Le Pen nousee todennäköisesti ensi vuoden presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Kyselyjen mukaan hän häviäisi vaaleissa selvin luvuin tasavaltalaisten (entinen UMP) pääehdokkaalle Alain Juppélle.

Tasavaltalaispuolueen esivaalien musta hevonen on tällä hetkellä entinen presidentti Nicolas Sarkozy, joka on nostanut kampanjateemakseen ranskalaisen identiteetin. Sarkozylla voi olla houkutusta kerätä lisäkannatusta eurokriittisistä ryhmistä Juppéa vastaan.

Sarkozy väläytteli jo kesäkuussa brexit-äänestyksen jälkeen kansanäänestyksen mahdollisuutta Ranskassa. »Meidän ei tulisi pelätä kansaa. Jos kansa ei usko Euroopan ideaan eikä se kestä kansanäänestyksen koetusta, silloin emme ole oikealla tiellä», Sarkozy lausui Le Monden mukaan.

EU:n kannatus on toistaiseksi vahvinta EU:n koheesiorahoista hyötyvissä Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaissa.

Esimerkiksi romanialaisista vain 14 prosenttia kannatti heinäkuussa EU-eroa IRES-tutkimuslaitoksen kyselyssä.