Skip to main content

Eurojuna liikahtaa

Rahaliitto kaavailee yhteis­työnsä syventämistä valuvikojen korjaamiseksi.

Teksti Joonas Pörsti

Kuvat Euroopan komissio/Etienne Ansotte

Euroopan komissio julkisti keväällä valkoisen kirjan ja pohdintapaperin, joissa hahmotellaan talous- ja rahaliiton tulevaisuutta.

Euroopan komissio julkisti keväällä valkoisen kirjan ja pohdintapaperin, joissa hahmotellaan talous- ja rahaliiton tulevaisuutta.

Euroalue ajautui liki kahdeksan vuotta sitten syvään velkakriisiin, jossa useilta jäsenvaltioilta uhkasi loppua rahoitus. Alueella oli yhteinen valuutta mutta ei mekanismeja, joilla suhdannevaihteluita olisi voinut huonoina aikoina tasata. Ongelmien korjaamiseksi jäsenmaat kokosivat uusia sääntöjä ja rahoitus­instrumentteja.

Euroopan komissio julkaisi keväällä niin kutsutun valkoisen kirjan ja pohdintapaperin, joissa kartoitetaan vaihtoehtoja talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi.

Suuntalinjoja voi odottaa syksyn aikana, kun Saksan uusi hallitus alkaa neuvotella euroalueen tulevaisuudesta erityisesti Ranskan kanssa. Näiden kahden suurimman jäsenmaan osuus alueen bruttokansantuotteesta on lähes 53 prosenttia ja väestöstä reilut 43 prosenttia.

»Suomen pitäisi osallistua suunnittelutyöhön ja pyrkiä sillä tavalla varmistamaan, että lähikuukausina ja -vuosina syntyvät ratkaisut ovat sellaisia, että voimme olla niissä luottavaisina mukana, ja että ne myös palvelevat meidän etuamme», sanoo Elinkeino­elämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti.

Lahti työskenteli vuosina 2004–2016 Euroopan komissiossa, viimeksi taloudesta vastaavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin kabinettipäällikkönä.

Siinä, missä Ranska korostaa yhteistä vastuunkantoa, solidaarisuutta ja riskien jakamista, Saksan näkökulmasta taloudellisia riskejä tulisi ensin vähentää, Lahti sanoo. Saksan pitkänä linjana on kuitenkin syventää talous- ja rahaliittoa, kunhan siinä edetään järjestelmällisesti.

Lahden mukaan enemmistö myös EK:n sisarjärjestöistä Brysselissä ajaa rahaliiton syventämistä. Sen sijaan Suomessa ajatuksiin on suhtauduttu varauksellisesti.

»Emme näe talous- ja rahaliitossa akuuttia korjaamisen tarvetta, koska sitä on jo fiksattu ja kehitetty. Suomi on kuitenkin eurooppalaisessa mittakaavassa vähemmistössä tämän näkemyksen kanssa.»

Lahti muistuttaa, että Suomen vientivetoinen talous on suhdanneherkkä ja kärsii taantumista yleensä muita enemmän. Jos talous- ja rahaliiton mekanismit rakennetaan oikein, Suomi ei välttämättä olisi aina maksumiehenä, vaan voisi huonoina aikoina hyötyä suhdanteiden tasaamisesta yhteisvoimin.

Viime vuosina Suomi olisi hyötynyt korkean työttömyytensä vuoksi esimerkiksi komission ideoimasta työttömyysvakuutusten eurooppalaisesta jälleenvakuutuksesta, hän arvioi.

Samalla Suomen tulisi huolehtia siitä, että euroalueelle ei synny pysyviä tulonsiirtomekanismeja – avun pitäisi Lahden mukaan olla ajallisesti ja määrällisesti rajattua. Lisäksi euroalueen finanssipoliittisten sääntöjen sokkeloa tulisi yksinkertaistaa nykyisestä. Markkinakurin palauttamista hän pitää ehtona yhteistyön syventämiselle.

»Rahoittajilla pitää olla tietoisuus siitä, että heidän sijoituksiinsa julkisiin velkakirjoihin liittyy riskiä», Lahti sanoo.

Saksan vaalikeskusteluissa euroalueen uudistaminen ei ole juuri kuulunut, sanoo saksalainen tutkija Ulrike Guérot, joka työskentelee Eurooppa-­politiikan ja demokratian tutkimuksen professorina Tonavan yliopistossa Itävallan Kremsissä.

»Saksassa keskitytään yksiäänisesti Ranskassa tarvittaviin uudistuksiin. Olen itse pääosin eri mieltä näistä näkemyksistä», Guérot sanoo. Hänen mukaansa Ranskassa on jo uudistettu viime vuosina eläkkeitä ja työmarkkinoita, mutta maan kilpailukyky ei ole parantunut Saksan tasolle. Hän pitää Ranskan todellisena ongelmana teollisuuden alasajoa.

Mahdollisia uudistuksia

  • Euroopan valuuttarahasto Euroopan vakausmekanismi EVM rahoittaa nykyisin kriisi­maita, ja vaatii niiltä vastineeksi tiukkoja rakenteellisia uudistuksia. Euromaiden perustama rahoituslaitos voisi toimia pysyvältä pohjalta tekemällä investointeja jäsenmaihin ja rahoittamalla viime kädessä pankkeja.
  • Työttömyysvakuutus Eri maiden työttömyysvakuutuksille voitaisiin rakentaa eurooppalainen jälleenvakuutus. Se varmistaisi, että turvaverkko toimii myös huonoina aikoina ja auttaisi jäsenmaita nousemaan nopeammin vaikeuksista. Työmarkkinoiden toimintaa tulisi ensin jossain määrin yhtenäistää.
  • Valtiovarainministeriö Ranska ajaa euroalueelle Italian ja Espanjan tuella yhteistä valtiovarainministeriötä, joka valvoisi jäsen­maiden taloudenpitoa ja vakauttaisi budjetillaan suhdannevaihteluita. Tulo- ja menoarvion laatiminen edellyttäisi demokraattisesti valittuja edustajia, jotka tekisivät päätökset.

»Maa menetti jopa puoli miljoonaa työpaikkaa vuosina 2012–2013. Osasyynä oli Saksan harjoittama palkkojen ja sosiaalietuuksien polkeminen.»

Guérot’n mukaan Ranska ei kykene korvaamaan Saksan tavoin teollisuuden työpaikkoja palvelualoilla. Syynä ovat Ranskan maatalousvaltaisuus ja erilainen hallinnollinen rakenne.

Guérot vetää Berliinissä toimivaa European Democracy Lab -järjestöä. Se on asettanut tavoitteeksi liittovaltion sijasta Euroopan tasavallan rakentamisen.

»Jos meillä on yhteismarkkinat ja yhteinen raha, tarvitsemme myös yhtäläisen demokratian, äänioikeuden ja lopulta myös yhtäläiset verot ja sosiaaliset oikeudet», Guérot sanoo.