Skip to main content

Miksi Suomi on hakkuista eri linjoilla kuin tutkijat?

Teksti Kaarina Vainio

Suomelle tärkeä maankäyttö on yksi osa EU:n ilmasto- ja energiapakettia. Euroopan parlamentin ympäristö­valiokunnan linjauksen mukaan metsien käyttöä verrataan vuosien 2000–2012 tasoon. Suomi haluaa muuttaa tämän ja tavoittelee puunkäytön lisäämistä. Keväällä 68 suomalaista yliopistotutkijaa lausui, että hakkuiden ja puunkäytön lisääminen heikentää luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Miksi Suomi toimii vastoin tutkijoiden näkemyksiä, maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm?

»Käsitykseni mukaan esitetty kritiikki on koskenut Suomen kansallisia metsäpoliittisia tavoitteita, ei Suomen esityksiä EU:n lainsäädäntöehdotukseen. EU:n ilmastolaskennan olisi hyvä heijastella todellisuutta. Suomessa maankäyttösektori ja metsät ovat merkittävä hiilinielu. Ne maat, joilla hakkuut ovat olleet korkealla tasolla, voivat jatkaa, mutta ne maat, joilla hakkuut ovat olleet alhaisella tasolla, eivät saisi lisätä hakkuita ilman lisärasitetta. Jos joku jäsenmaa haluaa lisätä hakkuita kestävyyden rajoissa, suotakoon se heille.»

»Suomessa on paljon tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on erilaisia näkemyksiä. Osa tutkijoista puoltaa näkökulmiamme. Ministerit ovat pitäneet pyöreän pöydän keskusteluita, joissa tutkijoita on kuultu. Kun Suomi teki kansallisen metsästrategian, se pohjautui tutkimus­tietoon, kuten Luonnonvarakeskuksen arvioihin.»