Köyhien maiden velkakriisi muhii pandemian varjossa

Maailmantaloutta kurittava pandemia ei anna armoa kaikkein köyhimmille maille. Virus lyö lovea etenkin raaka-aineviennistä riippuvaisiin talouksiin. Esimerkiksi Afrikan maiden talous supistuu Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tänä vuonna 1,6 prosenttia.

Tilanteen paikkaamiseksi valtiot joutuvat ottamaan velkaa. Kun kasvu sakkaa ja lainojen riskilisät kohoavat, käy velkojen hoitaminen kalliiksi. IMF ennustaa, että Afrikan maat joutuvat pandemian vuoksi käyttämään keskimäärin 15 prosenttia verotuloistaan velkojen hoitoon.

»Pahin skenaario on, että kehittyvissä maissa ajaudutaan uuteen massiiviseen velkojen uudelleenjärjestelyyn», sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Nina Kataja ulkoministeriöstä.

Julkisten velkojen yhteistyöelin Pariisin klubi sopi jo huhtikuussa, että kahdenvälisten velkojen hoitoa lykätään vuoden loppuun. Suurempi ongelma ovat kehittyvien maiden markkinoille laskemat velkakirjat, jotka ovat kansainvälisten investointipankkien ja rahastojen omistuksessa. Esimerkiksi Kenian velkataakasta alle viidennes on lainattu yksityiseltä sektorilta, mutta yksityisten velkojien osuus velanhoitokuluista on peräti 45 prosenttia.

»Kaikkien kannalta olisi hyvä, jos yksityiset velkojat lykkäisivät velkojen hoitoa, mutta suostuvatko ne siihen?» Kataja pohtii.

Afrikkaan osuvan velkakriisin vaikutukset tuntuisivat epäilemättä myös Euroopassa, muun muassa lisääntyvänä siirtolaisuutena. »Ne, jotka kykenevät, äänestävät jaloillaan. Lähtömaahan jäävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat», Kataja sanoo.