Skip to main content

Balkanilla puuhataan yhteismarkkinoita

Teksti Jani Korhonen

Serbian Aleksandar Vučić, Albanian Edi Rama ja Pohjois-Makedonian Zoran Zaev allekirjoittivat yhteistyösopimuksen heinäkuussa. Kuva: Wikimedia Commons

Serbian Aleksandar Vučić, Albanian Edi Rama ja Pohjois-Makedonian Zoran Zaev allekirjoittivat yhteistyösopimuksen heinäkuussa. Kuva: Wikimedia Commons

 

Länsi-Balkanin eurooppalainen integraatio on viime vuosina pysähtynyt. Tulevaa EU-jäsenyyttä edistetään kuitenkin maiden keskinäisen integraation kautta, viimeksi esimerkiksi poistamalla roaming-maksut maiden välillä. Heinäkuun lopussa Serbian, Albanian ja ­Pohjois-Makedonian johtajat sopivat Skopjessa Open Balkan -yhteismarkkina-alueen perustamisesta. Aiemmin »mini-Schengeninä» tunnettu hanke toteuttaisi EU:n neljää perusperiaatetta eli ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta.

Sopimuksen mukaan rajavalvonta päättyy maiden välillä vuoden 2023 alussa. Länsi-Balkanin maihin niputetut Montenegro, Bosnia-Hertsegovina sekä Serbiasta irrottautunut Kosovo, jonka itsenäisyyttä Serbia ei tunnusta, eivät ole mukana.

Balkans in Europe -neuvonantajaryhmän jäsen Srđan Cvijić pitää Open Balkania mahdollisuutena nopeuttaa eurooppalaista integraatiota.

»Hanke ei voi ratkaista kaikkia ongelmia, kuten oikeus­valtion ja demokratian heikentymistä joissain alueen maissa. Sitä ei tulisi myöskään nähdä EU-jäsenyyden korvikkeena.»

Yhteismarkkina-aluetta on perusteltu sillä, että taloudellinen kehitys liennyttäisi jännitteitä. Cvijić kuitenkin huomauttaa, että Serbian johto saattaa ristiriitaisella nationalistisella retoriikallaan tehdä hankkeelle hallaa. Esimerkiksi Serbian sisäministeri Aleksandar Vulin on puhunut naapurimaiden serbialueiden yhdistämisestä Serbian yhteyteen.

»Alueen yhteistyö ei ole à la carte. Mikäli se ei ole täydellistä eikä vilpitöntä, ja mikäli [Serbian] ’Jekyll ja Hyde -politiikka’ jatkuu, hanke ei tule onnistumaan.»