Skip to main content

Kuusi vuosikymmentä Ulkopolitiikkaa

Kuusi vuosikymmentä Ulkopolitiikkaa

Teksti UP -Lehti

1961

Ulkopolitiikka perustettiin vuonna 1961 Paasikivi-Seuran äänenkannattajaksi. Ensimmäinen numero ilmestyi lokakuussa ennen nootti­kriisiä. Sen päätoimittajana oli Yleisradion tuleva pääjohtaja Eino S. Repo.

 

1960-luku

Lehden tarkoituksena oli »lisätä ulkopolitiikan harrastusta» eli aiheen osaamista. Paasikivi-Seura julkaisi lehteä vuosina 1961–1968. Lehteen kirjoitti kirjava joukko muun muassa tutkijoita, toimittajia ja aktiivipolitiikkoja. Se lakkautettiin taloudellisista syistä, mutta seuran aloitteesta perustettu Ulkopoliittinen instituutti sai julkaisuoikeudet vuonna 1972.

 

1970-luku

Suurvallat, ydinaseet ja Suomen ulkopolitiikka olivat lehden vakioaiheita. Esillä olivat geopolitiikan suurmiehet ja kimurantit idänsuhteet, mutta ajoittain myös kehitysapuun liittyvät aiheet. Kirjoittajina toimi tutkijoita ja virkamiehiä. Nykymittapuulla keskustelu oli hidasta.

 

Åbo Akademin valtio-opin laitoksen opettaja Christer Sandén kirjoitti Ulkopolitiikassa 1/1979.

Åbo Akademin valtio-opin laitoksen opettaja Christer Sandén kirjoitti Ulkopolitiikassa 1/1979.

1980-luku

Ympäröivä maailma on näyttänyt epävarmalta ennenkin. 1980-luvulla lehdessä käsiteltiin laajasti Neuvostoliiton uudistuksia ja niiden epäonnistumista.

Samalla tärkeimpien aiheiden joukkoon nousivat vapaakaupan edistyminen ja läntinen integraatio, johon Suomikin kytkeytyi.

Ulkopolitiikka on arvioinut ajankohtaisia tapahtumia eri tavoin. Islamistisen terrorismin nousu näkyi lehdessä jo varhain, samoin Neuvostoliiton hajoamisen merkit. Jyrkkiä ennustuksia ei kuitenkaan uskallettu tehdä.

 

1986

Alkujaan Paasikivi-Seura halusi lehden avulla varmistaa presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalinnan. Aiheiden käsittely oli poliittista: esimerkiksi YYA-sopimus herätti intohimoja. Kekkonen näkyi lehdessä vielä 1980-luvulla, vaikka Paasikivi-Seura ei toiminut enää kustantajana.

Vuonna 1980 Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö ja Paasikivi-Seura omistivat lehden numeron Kekkoselle tämän täytettyä 80 vuotta. Kekkosen kuolema näkyi myös lehden kannessa ja alkulehdillä.

Ulkopolitiikka 3/1986

Ulkopolitiikka 3/1986

Ruotsin puolustusministeri Anders Thunborg arvioi Ulkopolitiikka-lehdessä 3/1984.

Ruotsin puolustusministeri Anders Thunborg arvioi Ulkopolitiikka-lehdessä 3/1984.

1990-luku

Ulkopoliittinen keskustelu vapautui ja lehti muuttui tieteellisestä julkaisusta journalistisemmaksi. Keskiöön nousi nuori Euroopan unioni ja sen rooli Suomen ulkopolitiikassa. Myös lasikatot murtuivat, kun toimitusneuvostoon valittiin ensimmäisinä naisina Teija Tiilikainen ja Johanna Sipilä.

Päätoimittajana vuosina 1994–1995 toiminut Matti Kalliokoski herätteli monipuolista keskustelua, mutta sai itse tuta sananvapauden rajat.

 

1999

Vuonna 1999 Nato pommitti Kosovoa. Martti Ahtisaaren neuvotteleman rauhansopimuksen seurauksena serbit vetäytyivät Kosovosta ja alue siirtyi YK:n valvontaan. Aikaa ennen nopeatempoista tiedonvälitystä instituutin tutkijat tekivät kuukaudessa Kosovo-erikoisnumeron, joka oli aikanaan yksi lehden myydyimpiä irtonumeroita.

2000-luku

Viimeiset tiedelehden rippeet karisteltiin vuonna 2003, kun instituutti uudisti lehden ulkoasun ja otti käyttöön UP-lyhenteen. Aiheiden kirjo laajeni entisestään ja journalistinen ote vahvistui. Vuonna 2014 lehdessä tehtiin viimeisin uudistus, jossa lehti siirtyi nykyiseen formaattiinsa.

 

2020-luku

Kuusikymppinen UP-lehti pyrkii ennakoimaan tulevaa ja käsittelmään monipuolisesti kansainvälisen politiikan ja talouden ilmiöitä Suomessa. Lehti tekee riippumatonta laatujournalismia ja laajentaa yhä alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti »ulkopolitiikan harrastajien» joukkoa.