Skotlanti yrittää tuulivoimalla kohti itsenäisyyttä
Skotlanti tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jolla se haluaa myös erottautua Britanniasta.
Julkaistu: 9.9.2021
Kaupallista aalto- ja vuorovesigeneraattoria testataan Orkneysaarilla. Kuva: Orbital Marine Power
Skotlannin Glasgow isännöi YK:n ilmastokokousta marraskuun alussa – mikäli koronavirus saadaan pidettyä hallinnassa. Kokous siirrettiin jo kertaalleen viime vuodelta. Asialistalla ovat muun muassa uusien sitoumusten tekeminen päästöjen vähentämiseksi.
Vaikka kokouksen virallinen isäntämaa on Britannia, Skotlanti haluaa käyttää tilaisuuden hyväkseen nostaakseen omaa profiiliaan edistyksellisenä ilmastotoimijana. Samalla Skotlantia hallitseva Skotlannin kansallispuolue SNP pyrkii keräämään maailmalta sympatiaa itsenäistymispyrkimyksilleen.
Skotlannin hallitus on määritellyt tavoitteitaan uusiutuvan energian käytölle muun muassa vuonna 2017 julkaistussa energiastrategiassaan.
Skotlannin sähkönkulutuksesta täydet sata prosenttia oli määrä kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuonna 2020. Tavoitteesta ei paljoa jääty: viime keväänä julkaistujen lukujen mukaan 97,4 prosenttia Skotlannissa käytetystä sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla.
Seuraava tärkeä tavoite on asetettu vuodelle 2030. Tuolloin vähintään puolet kaikesta Skotlannissa käytetystä energiasta on määrä tulla uusiutuvista lähteistä. Sähkön lisäksi tavoite kattaa siis myös liikenteen ja kiinteistöjen lämmityksen.
Skotlannin tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta kaikkia tarvittavia keinoja ja rahoitusta ei ole vielä otettu käyttöön.
Kolmas keskeinen tavoite koskee vuotta 2045, jolloin Skotlannin nettopäästöjen tulisi olla nollassa. Se tarkoittaa, että kaikki hiilidioksidipäästöt tulee kompensoida poistamalla vastaava määrä hiilidioksidia ilmakehästä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi metsää istuttamalla tai uuden teknologian avulla.
»Skotlannin tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta kaikkia tarvittavia keinoja ja rahoitusta ei ole vielä otettu käyttöön», toteaa Skotlannin WWF:n vaikuttamistyön johtaja Fabrice Leveque.
Levequen mukaan julkista rahoitusta on lisättävä esimerkiksi kotien lämmitysjärjestelmien uusimiseksi. Sen suhteen onkin vielä paljon työtä tehtävänä, sillä vasta 6,5 prosenttia lämmöntuotannosta tulee uusiutuvista lähteistä. Yleisin lämmitysmuoto Skotlannissa kuten muuallakin Britanniassa on maakaasu.
Uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen toivotaan myös luovan työtä. Alan etujärjestön Scottish Renewablesin mukaan uusiutuvat työllistävät Skotlannissa runsaat 20 000 ihmistä. Green New Deal UK -järjestön mukaan vihreä siirtymä voisi luoda Skotlantiin näiden lisäksi vielä yli 60 000 työpaikkaa.
Tuulivoima on Skotlannissa ylivoimaisesti tärkein uusiutuvan energian lähde: tuulesta saadaan yli 70 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta.
Energiateollisuuden edustajat ovat patistaneet Skotlannin hallitusta myöntämään ripeämmin rakennuslupia yhä suuremmille voimaloille. Mittavat rakennushankkeet ovat kuitenkin herättäneet myös paikallisten vastustusta.
Skotlannissa tehdään paljon tutkimusta uudenlaisten energiantuotantomuotojen löytämiseksi. Aivan Skotlannin pohjoisimmassa kolkassa Orkneysaarilla sijaitsee Euroopan merienergiakeskus (EMEC), jossa tutkitaan aaltojen ja vuoroveden valjastamista energiantuotantoon.
Valtamerten vesimassojen liikkeissä piilee periaatteessa valtava energiapotentiaali, mutta sen hyödyntäminen on teknisesti haasteellista. Keväällä 2021 energiayhtiö Orbital Marine Power sai valmiiksi maailman suurimman vuorovesiturbiinin, joka tuottaa tällä hetkellä sähköä Orkneyn vesillä. Turbiinin teho on kaksi megawattia eli pienehkön tuulivoimalan luokkaa.
Myös suomalaisyritykset AW Energy ja Wello ovat aiemmin testanneet laitteitaan EMECin yhteydessä.
Skotlantia vuodesta 2007 hallinnut kansallispuolue on koko ajan pitänyt tavoitteenaan Skotlannin itsenäistymistä. Vuoden 2014 kansanäänestyksessä kuitenkin enemmistö skotlantilaisista halusi jatkaa osana Britanniaa. Kun brittien niukka enemmistö pari vuotta myöhemmin äänesti EU-eron puolesta, Skotlanti oli Britannian ylivoimaisesti EU-myönteisin alue. Brexit onkin lisännyt jännitteitä Edinburghin ja Lontoon välillä.
Skotlanti ei enää pysty hakemaan rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Sen varoilla on aiemmin tuettu muun muassa uusiutuvan energian rakennushankkeita.
Britannia aikoo paikata EU-rahastojen jättämän aukon uudella »jaetun vaurauden rahastolla», mutta kaavailtu systeemi on saanut Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin päättäjät takajaloilleen. EU-rahastoista poiketen uuden rahaston päätöksenteko ohittaa alueelliset hallitukset. Britannian keskushallitus haluaa asioida suoraan paikallistason kanssa.
Ilmastopolitiikka kytkeytyykin osaksi kamppailua Skotlannin tulevaisuudesta. Kansallispuolueen johdolla Skotlanti on pyrkinyt profiloitumaan ilmastopoliittiseksi edelläkävijäksi ja on esimerkiksi asettanut Britanniaa tiukempia tavoitteita päästöjen leikkaamiselle.