Skip to main content

WHO:n tulevaisuus puntarissa

Teksti Kaarina Vainio

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken keskustelivat WHO:n uudistamisesta heinäkuussa. Kuva: Flickr/U.S. Department of State

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken keskustelivat WHO:n uudistamisesta heinäkuussa. Kuva: Flickr/U.S. Department of State

 

Syksyllä haetaan uutta puhtia pandemioiden torjuntaan. Rikkaiden maiden G20 ja Maailman terveysjärjestön (WHO) arviointiryhmä ovat tahoillaan kaavailleet uutta kansainvälistä ohjausryhmää, joka keskittyisi terveysturvallisuuden rahoitukseen ja eri toimijoiden yhteistyön vahvistamiseen, mahdollisesti YK:n pääsihteerin alaisuudessa. Ryhmien ehdotuksia ja rahoitus­kuviota käsitellään syksyllä YK:n yleiskokouksessa, G20:ssä ja WHO:n ylimääräisessä yleiskokouksessa.

Suomi pitää tärkeänä, että olemassa olevia rakenteita ja prosesseja hyödynnettäisiin ennen uuden rakentamista, sanoo terveydestä ja hyvinvoinnista vastaava suurlähettiläs Päivi Sillanaukee ulkoministeriöstä.

»Meille on tärkeää, että kaikissa maissa olisi toimiva terveysjärjestelmä, johon toiminta pohjautuu kriisiaikoinakin», Sillanaukee lisää. Hän on toiminut WHO:ssa muun muassa hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.

 

WHO:n reformi aloitetiin jo ennen pandemiaa, ja nykyisen pääjohtajan kaudella on muutettu organisaatiotakin. Jäsenmaita on kuitenkin hiertänyt järjestön rahoitus.

WHO:n nykyistä budjettia (viisi miljardia kahdelle vuodelle) on verrattu ison länsimaalaisen aluesairaalan budjettiin, joka on kriitikkojen mukaan liian vähän kattamaan kaikki sille katsotut tehtävät.

»Toimivan johdon on ollut haastavaa kohdentaa rahoitusta joustavasti tarpeiden mukaan, vaikka rahaa olisi riittävästi», Sillanaukee sanoo.

Kun Yhdysvallat on löyhentänyt otettaan, EU on aktivoitunut. Saksan ja Ranskan ääni on aiempaa kuuluvampi maiden paikattua Yhdysvaltojen jättämää rahoitusaukkoa.

WHO:ta rahoittavat myös isot amerikkalaissäätiöt, joilla on vaateensa rahojen käytöstä. Ne voivat poiketa jäsenmaiden toiveista ja tarpeista. Yhdysvallat oli epäileväinen WHO:ta kohtaan jo ennen vetäytymisaikeitaan vuonna 2020.

Sillanaukeen mukaan myös Kiina, Intia ja Venäjä ovat aktivoituneet WHO:ssa. »Isot maat Euroopassa sekä Kiina ja Venäjä ovat niitä, joiden ääni kuuluu, eivätkä ne ole yksimielisiä.»

EU pitää terveyttä tärkeänä agendallaan ja on osoittanut yhtenäisyyttä WHO:ssa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on esittänyt kansainvälistä pandemiasopimusta, josta keskustellaan eri foorumeilla syksyllä.

Sillanaukeen mukaan asia ei ole edennyt. »Vielä on auki, tarvitaanko erillistä pandemia­sopimusta, mistä siinä sovittaisiin ja olisiko tämä mahdollinen uusi kansainvälinen rakenne ja rahoitus osa sitä.»

Pandemian vuoksi ei ainakaan vielä ole avattu WHO:n puitteissa tehtyä Kansainvälistä terveyssäännöstöä (IHR), vaikka siitä puhuttiin ebolan sekä sika- ja lintuinfluenssojen jälkeen.

»Syynä on se, ettei sopimuksessa mentäisi ainakaan taaksepäin, sillä yksimielisyyttä muutoksista olisi todennäköisesti haastava saavuttaa. Tärkeämpää on, että yhä useampi maa toimeenpanisi sopimuksen», Sillanaukee perustelee. IHR antaa maille toimintamallit pandemioiden torjuntaan.

Lähteenä käytetty myös »Loyal at once? The EU’s global health awakening in the Covid-19 pandemic».