Onko heistä eurovaalien kärkiehdokkaiksi?

Europarlamenttiryhmät etsivät nyt kärkiehdokkaita ensi kesäkuussa pidettäviä eurovaaleja varten. Saksaksi tunnetussa Spitzenkandidat-­järjestelyssä suurimman ryhmän ehdokkaasta tulee komission puheenjohtaja – ainakin periaatteessa.

Vuoden 2019 vaalit voittaneen konservatiivisen EPP-ryhmän kärkiehdokas vedettiin »kölin alta», kuten dosentti Kimmo Elo Turun yliopistosta kuvailee. Manfred Weber ei tullut valituksi, kun Saksa ja Ranska nostivat johtoon Ursula von der Leyenin.

EPP:hen kuuluu suomalaispuolueista kokoomus.

Kärkiehdokasjärjestely on ryhmien sopima, eikä sitä ei ole kirjattu mihinkään. Vaalit käydään kansallisesti. Niinpä italialainen tai saksalainen kärkiehdokas ei välttämättä houkuttele äänestämään suomalaisehdokasta.

»Tämä nakertaa koko systeemin uskottavuutta», Elo sanoo.

EU:ta seuraava Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen uskoo, että kestää aikansa ennen kuin järjestelyyn mukaudutaan. Hän muistuttaa, että jakoon tulevat myös parlamentin puhemiehen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan sekä ulkosuhteiden korkean edustajan paikat.

»Nämä nimet pyörivät kaikki samassa paketissa, mikä tekee pelistä vaikean ja mielenkiintoisen.»

Suurempi kysymys on, millaista EU:ta lähdetään rakentamaan vaalien jälkeen. Elon mukaan keskieurooppalaisissa keskusteluissa puhutaan rohkeasti liittovaltion kaltaisesta kahden tason järjestelmästä.

Elo ja Lappalainen spekuloivat kiinnostavimmat nimet.