Ulkopolitiikka-lehden sivusto on uudistunut!
Nopeat

Totuus sotilasvallan ajasta

Teksti:
Julkaistu: 9.12.2011
FABIO POZZEBOM / AGÊNCIA BRASIL / WIKIMEDIA COMMONS

Etelä-Amerikka otti lokakuun lopussa merkittäviä askelia tehdäkseen tiliä menneisyydestään. Argentiinassa tuomit­tiin 26. päivänä lokakuuta kuusitoista entistä laivaston upseeria pitkiin van­keusrangaistuksiin vuosien 1976–1983 sotilasvallan ajan ihmisoikeusrikoksista. Heidän joukossaan oli ”valkoisena kuo­lemanenkelinä” tunnettu komentajakap­teeni Alfredo Astiz.

Muutama tunti tämän jälkeen Uru­guayn parlamentti kumosi maan armah­duslain. Laki on kieltänyt asettamasta ketään syytteeseen ihmisoikeusrikok­sista, jotka tehtiin sotilasdiktatuurin vuosina 1973–1985. Nyt odotettavissa on pitkä lista kanteita, osa sotilasvallan aikana palvelleita upseereita, osa vasem­mistosissejä vastaan.

Vielä samana päivänä Brasilian par­lamentti hyväksyi lakipaketin, joka sallii totuuskomission pystyttämisen vuosien 1964–1985 sotilasvallan aikaisten rikos­ten selvittämiseksi. Totuuskomissiolla ei ole valtuuksia langettaa tuomioita, vaan se selvittää ihmisoikeusrikoksia samaan tapaan kuin Etelä-Afrikan apartheidin jälkeinen totuus- ja sovintokomissio.

Brasilian presidentti Dilma Rousseff, itsekin entinen poliittinen vanki ja sotilasvallan kidutusuhri, on vakuuttanut, ettei ole hakemassa kostoa. Totuuskomissio on valtuutettu ruotimaan sekä sotilasvallan että sen kaatamista yrittä­neiden vasemmistosissien toimia.

Brasilian asevoimat ovat vastustaneet totuuskomission pystyttämistä: pelkona on, että entiset sotilaat joutuvat tilille mahdollisista rikoksistaan, vuonna 1979 säädetystä armahduslaista huolimatta. Armahduslakia on perinteisesti tulkittu siten, ettei sotilasvallan aikaisista ihmis­oikeusrikoksista voida nostaa syytteitä.

Amerikan ihmisoikeuskomissio kui­tenkin päätti joulukuussa 2010, että Bra­silian on sallittava syytteeseen asettami­nen ihmisoikeusloukkauksista, jotka teh­tiin sotilasvallan aikana. Päätös saattaa pakottaa Brasilian arvioimaan uudelleen armahduslakipäätöksensä.

Siksi on todennäköistä, että niitä to­distajanlausuntoja, joita Brasilian totuus­komissio nyt alkaa kerätä, tullaan vielä käyttämään oikeusprosessien aloittami­seen. Niin on tehty myös naapurimaissa Argentiinassa, Chilessä ja Uruguayssa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu