Skip to main content

Lisää avoimuutta, vähemmän kyberuhkia

Teksti Anna-Kaisa Hiltunen

Suomi sai ensimmäisen kybersuurlähettiläänsä viime syksynä, kun tehtävään nimitettiin ulkoasiainneuvos Marja Rislakki. Hän edustaa Suomea kansainvälisillä foorumeilla ja koordinoi eri ministeriöiden kybertoimintaympäristöön liittyvää kansainvälistä työtä. Rislakki siirtyi tehtävään elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) valtiosihteerin paikalta.

Mikä on kyberturvallisuuden pahin uhka nyt?

»Kyberiskut valtioiden kriittistä infrastruktuuria kohtaan. Iskuja tulee jatkuvasti ilmi, ja iskujen voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa. On tärkeää kehittää kybertoimintaympäristön sietokykyä sekä parantaa tietoverkkojen turvallisuutta globaalisti.»

»Lisäksi valtioiden näkemykset ovat polarisoituneet, kun esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Kuuba rajoittavat kansalaistensa pääsyä tietoon. Nämä maat katsovat kybertoimintaympäristöä valtion turvallisuuden näkökulmasta, kun taas EU korostaa tiedon saatavuutta ihmisoikeutena ja talouden kasvattajana.»

Suomen maine kyberturvan edelläkävijänä tahriintui, kun ulkoministeriöön kohdistunut verkkovakoilu paljastui viime vuonna. Kuinka aiot puhdistaa Suomen maineen?

»Suomella on edelleen hyvä maine. Kyberiskut ovat valitettavasti nykyään arkipäivää, mutta kaikki eivät kerro vakoilusta avoimesti. Turvallisuutta kuitenkin lisätään vain jakamalla tietoa, jotta uhkiin voidaan varautua yhdessä. Suomea pidetään turvallisena maana, sillä meillä on hyvin toimivat verkot ja parantunut iskujen havainnointikyky. Lisäksi Suomessa on paljon yrityksiä, joilla on korkeaa tietoturvaosaamista.»