Skip to main content

Vieläkö OECD:lle on käyttöä, Mari Kiviniemi?

OECD:n apulaispääsihteeriksi heinäkuussa valittu entinen pääministeri muistuttaa, että talouskasvun ohella on tavoiteltava tasaisempaa tulonjakoa.

Teksti Juha Mäkinen

EKP:n pitäisi otaa käyttöön määrällinen elvytys, Mari Kiviniemi sanoo.

EKP:n pitäisi otaa käyttöön määrällinen elvytys, Mari Kiviniemi sanoo.

Syyskuussa julkistetut OECD:n talousennusteet povaavat hidasta kasvua ensi vuodelle. Kasvuennusteitajouduttiin vieläpä alentamaan kevään lukemista. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Emme ole vieläkään päässeet irti talouskriisistä. Jarru on päällä etenkin Euroopassa.

 

Mitä on tehty väärin?

Varmasti on tehty jotain oikeinkin, mutta ei riittävästi. Euroopan keskuspankin pitäisi käyttää kaikki valtuutensa, ja oikeastaan vähän ylikin. EKP:n pitäisi ottaa käyttöön myös määrällinen elvytys (quantitative easing eli pankkien omistamien velkakirjojen ostot).

Lisäksi kaikkien maiden olisi tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka pitkällä tähtäimellä parantavat kasvun mahdollisuuksia. Tämä viesti menee erityisesti Italiaan ja Ranskaan, mutta sellaista maata ei ole, jossa uudistuksia ei tarvittaisi.

 

Merkitsevätkö rakenteelliset uudistukset hyvinvointivaltion purkamista?

Eivät todellakaan. Talouskriisissä muita paremmin ovat pärjänneet juuri pohjoismaiset hyvinvointivaltiot. Vaikka kilpailua tulisikin lisätä, samalla pitää tehdä aktiivista työvoimapolitiikkaa. On oltava turvaverkkoja niitä ihmisiä varten, jotka joutuvat rakennemuutoksessa vaihtamaan työpaikkaa.

Työmarkkinoiden jakaantuminen hyviin, turvattuihin työpaikkoihin ja turvattomiin pätkätöihin on hirveän haitallista. Niissä maissa, joissa näiden välinen ero on hyvin suuri, työttömyys kasvaa laman tullen kaikkein eniten.

Hyvä talouskasvu ei ole kasvua hinnalla millä hyvänsä. Myös tulonjakoon ja yhteiskunnan turvaverkkoihin on kiinnitettävä huomiota.

 

Globalisaatio on kaventanut maiden välisiä tuloeroja, mutta tuloerot maiden sisällä ovat kasvaneet. Onko tuloerojen kasvu vain hyväksyttävä?

OECD-maissa parhaiten tienaava kymmenys ansaitsee 9,5-kertaisesti sen mitä alin kymmenys, ja ero on kasvanut viime vuosina. Tämä on negatiivinen kehityssuunta, sillä ihmiset ovat tyytyväisimpiä elämäänsä niissä maissa, joissa on suhteellisen tasainen tulonjako. Epätasainen tulonjako vaikuttaa negatiivisesti myös talouskasvuun.

Hyvä talouskasvu ei ole kasvua hinnalla millä hyvänsä.

Teknologian nopea muutos tekee monia ammatteja tarpeettomiksi. Onko entisenkaltaiseenkorkeaantyöllisyysasteeseen enää ylipäänsämahdollista päästä?

Tärkeintä olisi, että jokaiselle pystyttäisiin takaamaan toimiva paikka yhteiskunnassa. Maailma tulee varmasti muuttumaan sen suhteen, mitä pidetään mielekkäänä tekemisenä ja työnä.

 

2000-luvulla talouskasvu onOECD-maissa ollut selvästi hitaampaakuin BRICS-maissa jamuissa nousevissa talouksissa.Singaporelainen akateemikkoja entinen diplomaattiKishore Mahbubani on kutsunutOECD:tä »auringonlaskunjärjestöksi» ja todennutsen olevan korjauskelvoton.Onko OECD enää nykymaailmassauskottava toimija?

On totta, että talouskasvu on ollut kovempaa esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Näissä maissa on kuitenkin alettu viime vuosina havahtua siihen, että jos ei oteta huomioon ympäristöä, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei vahva kasvukaan voi jatkua loputtomiin.

Vastaväitteenä kritiikille voi nostaa esiin OECD:n onnistumisia. Järjestö on tehnyt vahvasti yhteistyötä G20-maiden kanssa. Siten pystymme levittämään niitä pelisääntöjä, joihin OECD-maat ovat sitoutuneet. On tärkeää saada kaikki toimimaan kansainvälisten pelisääntöjen mukaan, oli kyse sitten yrityksistä tai valtioista.

Lisäksi olemme mahdollistaneet verotietojen vaihdon 51 maan tai itsehallintoalueen välillä ja monikansallisten yritysten kattavamman verotuksen. Kaikki maat ovat viime vuosina havahtuneet siihen, että verovälttely ja veronkierto ovat vakavia ongelmia. Jos aikaisempina vuosikymmeninä ongelma oli se, että monikansalliset yritykset joutuivat kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi, nyt ongelmana on, että ne eivät joudu minkään verotuksen kohteeksi.

 

Tulisiko OECD:n pyrkiä aktiivisesti laajentumaan? Viimeksi uusia jäseniä on otettu vuonna 2010.

Kolumbian ja Latvian kanssa jäsenyysneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Venäjän kanssa neuvottelut jäädytettiin. Olennaista on, että hakijamaa täyttää OECD:n kriteerit, eli sen on oltava toimiva markkinatalous ja demokratia. En näe lähivuosina kovin suurta potentiaalia laajenemiselle.