Skip to main content

Naisvalta nousee etelässä

Maailman parlamentaarikoista lähes joka neljäs on nainen.

Teksti Juha Mäkinen

Pohjoismaita on totuttu pitä­mään tasa-arvon mallimaina, mutta naisparlamentaarikko­jen määrän perusteella kirk­kaimmat tähdet loistavat nyt Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Kansainvälinen parla­menttien välinen liitto IPU on tilastoinut parlamenttien sukupuolijakaumaa 1990-luvun lopulta lähtien. Vielä kymme­nen vuotta sitten neljä viidestä maailman naisvaltaisimmasta parlamentista oli Pohjois­maissa. Nyt maailman kym­menestä naisvaltaisimmasta parlamentista enää kaksi on Euroopassa: Ruotsi on sijalla 5 ja Suomi sijalla 10.

Ruanda nousi IPU:n listan ykkössijalle jo vuonna 2003. Sisällissodan jälkeen laadittu perustuslaki takaa naisille vahvan edustuksen maan parlamentissa. Vuonna 2008 Ruandasta tuli maailman ensimmäinen maa, jossa yli puolet parlamentin jäsenistä on naisia.

Vähitellen usean muunkin Afrikan ja Latinalaisen Ame­rikan maan äänestäjät ovat valinneet maittensa parla­mentteihin yhä enemmän naisia. Afrikasta kärkikymme­nikköön mahtuvat Ruandan etelässälisäksi Seychellit (4.), Senegal (6.) ja Etelä-Afrikka (8.).

Kaikkiaan naisten osuus lainsäätäjistä on kasvanut tasaisen hitaasti, ja nyt maailman parlamentaarikoista 22,5 prosenttia on naisia.

Merkillepantavaa on, että vielä kymmenen vuotta sitten IPU:n tilaston kymmenen kärkeen pääsi 35 prosentin naisosuudella. Nyt maan parlamentissa täytyy kärkikymmenikköön yltääkseen olla selvästi yli 40 prosentin naisedustus.

IPU:n tilastojen myönteinen yllätys ovat arabimaat, joissa naisten osuus parlamentaarikoista on kymmenessä vuodessa harpannut 7:stä 19 prosenttiin. Tosin Qatarissa ja Jemenissä ei edelleenkään ole ensimmäistäkään naisparlamentaarikkoa.

Tyynenmeren parlamenteissa tasa-arvo sen sijaan polkee paikallaan: naisten osuus on kasvanut 12:sta 13,1 prosenttiin.