Skip to main content

Mitä kaupunki tietää meistä?

Teksti Kaarina Vainio

Kuvat WIKIMEDIA COMMONS

Kirjastolaina edellyttää tietojen luovuttamisesta  kaupungille.

Kirjastolaina edellyttää tietojen luovuttamisesta kaupungille.

Helsinki pyrkii hyödyntämään tekoälyä ja dataa yhä voimakkaammin. Se on ilmoittanut yhteistyöstään muun muassa Lontoon kanssa. Minkälaista dataa kaupunki kerää ihmisistä ja miten se käyttää sitä, Helsingin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama?

»Kaupungilla on 200 erilaista rekisteriä. Hyödynnämme palveluissamme myös Väestörekisterikeskuksen tietoja, mutta erilaista dataa kerätään terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, kouluissa, esiopetuksessa ja päivähoidossa.»

Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, kuten kaupungin myöntämät venepaikat, urheiluseurojen liikunta­vuorot, rakennusluvat ja kirjastolainat edellyttävät ihmisten tietojen keräämistä, Rusama listaa.

»Laki sääntelee kuitenkin tarkasti sitä, että eri rekisterien tietoja ei voi yhdistää ilman lupaa. Varsinkin terveydenhuollossa säännöt ovat tiukat.»

»Uskomme lisäksi, että ihmisillä on oikeus omaan dataansa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmisillä on oikeus kieltää omien tietojensa käyttäminen. Pyrimme kaupungissa siihen, että toimintamme on läpinäkyvää: esimerkiksi viranhaltijoiden päätökset ovat nähtävissä avoimesti.»

»Tekoälyn kehittäminen on vasta alkutekijöissä. Tähän mennessä tekoälyä on hyödynnetty esimerkiksi asiakaspalvelujen chattiboteissa ja taloushallinnossa laskujen käsittelyssä. Helsinki suunnittelee projektia Espoon ja Turun kanssa muuttajan tietojen siirtymisestä käyttäjän luvalla kaupunkien tietojärjestelmistä toiseen.»