Skip to main content

Mika Aaltola: Demokraattiset prosessit vaativat datan sääntelyä

Teksti Mika Aaltola

Kamppailussa oikeudesta yksityisyyteen on kyse demokratian tulevaisuudesta. Ihmisten välinen kommunikaatio painottuu aiempaa enemmän digitaalisille alustoille. Päivittäinen elämä nivoutuu lähinnä kaupallisten digitaalisten palvelujen varaan pankissa asioimisesta valokuvien, kuulumisten ja ajatusten jakamiseen. Miljardien ihmisten tuottamasta datasta tulee polttoainetta digitaalisen talouden pyörittämiseen.

Samalla kansalaisiin kyetään vaikuttamaan myös poliittisesti. Yksilöiden jättämiä digitaalisia jalanjälkiä voidaan hyödyntää sosiaalisessa ja poliittisessa kontrollissa, mikä auttaa autokraattisia hallintoja turvaamaan jatkuvuutensa. Vaikuttaminen ulottuu yksilöiden poliittisen ajattelun muotoiluun ja hallinnointiin. Uuden teknologian piti tarjota avaimet aiempaa parempaan ja suorempaan demokratiaan. Nyt siitä on paikoin tullut poliittisen tukahduttamisen väline, joka palvelee ei-demokraattisia hallintoja

Demokratioissa tulisi pohtia kunnolla, mikä on yksilön oikeus omaan dataansa ja miten sitä säännellään.

 

Yhteiskuntia myös häiritään aiempaa tehokkaammin niin sisäisesti kuin ulkoisesti hyödyntämällä kansalaisten dataa. Hyvin analysoitua dataa voidaan käyttää vaikuttamaan ihmisten havaintoihin ja tuntemuksiin. Yhdysvaltojen 2016 vaaleissa varastettiin johtavan ehdokkaan kampanjan sähköpostit ja vuodettiin nämä julkisuuteen. Tätä hyödynnettiin laajamittaisessa mustamaalausoperaatiossa. Samaa yritettiin Ranskan presidentinvaaleissa 2017.

Esimerkit osoittavat, että demokratioita horjutetaan ja häiritään varastetulla tai vuodetulla datalla yhä enemmän. Demokraattisten prosessien, kuten vaalien, turvaaminen vaatii datan käytön sääntelyn tehostamista. On selvää, että esimerkiksi Facebookin keräämää dataa ei ole hyödynnetty pelkästään markkinoinnissa vaan myös vaalivaikuttamisessa ja -häirinnässä.

Oikeus yksityisyyteen on nousemassa keskeiseen rooliin suhteessa monikansallisiin digitaalisen maailman yritysjätteihin. Tekoälyn avulla dataa voidaan analysoida yhä tehokkaammin. Mainos tai viesti voidaan kohdentaa digitaalisten jalanjälkien perusteella yksilötasolle saakka, millä on tehokas vaikutus yksilön kulutusvalintoihin.

Demokratioissa tulisi pohtia kunnolla, mikä on yksilön oikeus omaan dataansa ja miten sitä säännellään. Kysymyksessä on paljon pelissä, niin demokratioissa kuin niiden ulkopuolella. Yksityisyydestä on vaarassa tulla yhä nimellisempää – ja yksityisyyden puolustamisesta yhä olennaisempaa.

Oikean sääntelytason löytäminen on vaikeaa. Ylikansallisia digitaalisia alustoja tulisi säännellä ylikansallisella tasolla. Eurooppa puolestaan muodostaa digitaalisille alustoille houkuttelevan markkina-alueen. EU-tason sääntely onkin osoittanut melko tehokkaaksi suhteessa erityisesti yhdysvaltalaisiin alustoihin.