Skip to main content

Ilmastonmuutoksen torjuntaan riittäisi murto-osa elvytysrahoista

Pandemian latis­taman talouden pönkittäminen on tutkijoiden mukaan monin verroin kalliimpi hanke kuin hiilineutraali energia­järjestelmä.

Teksti Matti Koskinen

 

Valtiot joutuvat koronavirus­pandemian pitkittyessä käyttämään yhä enemmän rahaa taloutensa tukemiseen ja viruksen torjuntaan. Jos edes murto-osa tästä rahasta suunnattaisiin vihreän energian investointeihin, täyttyisivät Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet helposti.

Näin laski Lontoon Imperial Collegen tutkijaryhmä lokakuussa Science-tiedelehdessä. Tutkijat ynnäsivät yhteen 149 maan tukitoimiin käyttämät rahat ja saivat summaksi noin 12,2 biljoonaa dollaria eli noin 10,25 biljoonaa euroa. Tästä 80 prosenttia on OECD-maiden toimia, suurimpana Yhdysvaltojen kahden biljoonan dollarin elvytys­paketti.

Vertailua varten tutkijat laskivat ilmastonmuutoksen torjumisen edellyttävän maailmanlaajuisesti noin 1,2 biljoonan euron lisäinvestointeja energiatalouden uudistamiseen viiden seuraavan vuoden aikana. Siis 250 miljardia euroa vuodessa. Tähän päästäisiin, jos edes kymmenys elvytysrahoista suunnattaisiin muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Samaan aikaan maailman maiden arvioidaan sijoittavan lähivuosina fossiilisiin poltto­aineisiin yli 650 miljardia euroa vuodessa. Näitä hankkeita pitäisi leikata ainakin 235 miljardia euroa päästötavoitteiden toteuttamiseksi. Säästyneellä rahalla voitaisiin kuitata osa lisäinvestoinneista vähähiiliseen energiaan.

Energiatalouden uudistamiseen tarvittaisiin siis nykyisiin suunnitelmiin verrattuna lisärahaa vain noin 15 miljardia euroa vuodessa, eli alle 0,2 prosenttia globaalista elvytyspotista, tutkijat toteavat.

»On täysin järkevää, ettei elvytyksellä vain pidetä ta­loutta hengissä vaan edistetään rakennemuutosta ja varaudutaan tulevaisuuteen», sanoi tutkimusryhmän jäsen Joeri Rogelj uutistoimisto Reutersille.

Lisäinvestointien tarve laskettiin keski­arvona kuudesta kansain­välisen ilmastopaneelin esittämästä energiatalouden skenaariosta. Niillä ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin pysäyttämään Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämään 1,5 celsiusasteeseen esiteollisesta tasosta.