Skip to main content

Suomi seuraa Valko-Venäjän tilannetta, mutta ei puutu siihen

Teksti Kaarina Vainio

Valko-Venäjän kuohunta alkoi Aljaksandr Lukašenkan voitettua vilpilliset presidentinvaalit. Kuva: Wikimedia Commons

Valko-Venäjän kuohunta alkoi Aljaksandr Lukašenkan voitettua vilpilliset presidentinvaalit. Kuva: Wikimedia Commons

 

Valko-Venäjän pitkään jatkuneet protestit ja epä­vakaus huolettavat Suomea. Toistaiseksi Suomi on tyytynyt katsojan rooliin.

Suomelta puuttuu Valko-Venäjä-politiikka, sanoo tutkija Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista: »Suomi on ollut passiivinen ja toivoo, että tilanne menisi nopeasti ohi.»

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin marraskuun alussa julkaiseman selvityksen mukaan Valko-­Venäjän hallinnon ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet systemaattisia. Hallinnon joukot ovat käyttäneet liiallista voimaa rauhanomaisia ​​mielenosoittajia vastaan, kiduttaneet, siepanneet, pelotelleet ja pidättäneet ihmisiä mielivaltaisesti. Professori Wolfgang Benedekin kokoamassa selvityksessä on kymmeniä suosituksia Valko-Venäjälle. Vastakaikua ei ole maasta tullut.

Suomi on tukenut selvityksen tekemistä mutta ei ole Ruotsin tavoin kritisoinut näyttävästi Valko-Venäjän toimintaa, Silvan huomauttaa. Myös Baltian maat ovat olleet aktiivisempia. Esimerkiksi Liettua majoittaa Valko-­Venäjän oppositiota.

Valko-Venäjän epävakaus heijastuu Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokankaan mukaan Itämeren alueen maissa, varsinkin Suomen eteläpuolella, on jo reagoitu turvallisuusympäristön horjumiseen.

»Esimerkiksi Ruotsi nosti elokuun lopussa puolustus­valmiuttaan, koska Venäjä kiihdytti harjoitustoimintaansa Itämerellä. Se kumpuaa välillisesti Valko-Venäjän epävakaasta tilanteesta», Palokangas sanoo.

Valko-Venäjän tilanteella ei ole toistaiseksi välitöntä vaikutusta Suomeen, mutta sitä seurataan tarkasti. Palokangas sanoo, että tilanne muuttuisi, jos protestit leviäisivät Valko-Venäjän ulkopuolelle.

Venäjälle Valko-Venäjän tilanne on aiempaa vaikeam­pi. Maa on tukenut Aljaksandr Lukašenkaa, mutta Venäjän johdon ja valkovenäläisten suhde on koetuksella.