Siirry sisältöön

Miksi Britannia ei ajaudu vaaleihin?

Teksti Matti Koskinen

Pääministeri Sunak vieraili ensi töikseen Kiovassa. Kuva: Ukrainan presidentinkanslia

Pääministeri Sunak vieraili ensi töikseen Kiovassa. Kuva: Ukrainan presidentinkanslia

 

Skandaaleissa ryvettynyt Boris Johnson oli aikeissa tehdä paluun Britannian pääministeriksi. Hallitseva konservatiivipuolue kokeilee jo viidettä johtajaa vuoden 2015 vaalien jälkeen. Johnsonin seuraaja Liz Truss sai lähteä runsaan kuukauden jälkeen, ja nyt puoluetta luotsaa ulos kriisistä Rishi Sunak.

Miksi sekoilu ei ole johtanut uusiin vaaleihin?

»Britanniassa pääministeri päättää uusista vaaleista, ja toistaiseksi konservatiivien kannatus on ollut aivan liian huono siihen», vastaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Viimeisimmissä mittauksissa puolueen kannatus oli 27 prosenttia.

Kaksipuoluejärjestelmää tukeva vaalitapa pyrkii takaamaan vahvan enemmistöhallituksen, ja vastaavasti heikko kannatus näkyy paikkajaossa jyrkästi. Syksyn luvuilla konservatiivit olisivat voineet menettää yli 200 edustajaa 650 paikkaisessa alahuoneessa, Jokela toteaa.

Vahva enemmistö hankaloittaa myös hallituksen kaatamista välikysymyksellä. Vuonna 2019 vaaleissa konservatiivit kahmivat Johnsonin johdolla 80 edustajan enemmistön. Opposition pitäisi saada käännettyä suuri joukko konservatiiveista epäluottamuslauseen taakse.

»Politiikantutkija Anand Menon on todennut, että kaikesta huolimatta tässä toimitaan Britannian parlamentarismin sääntöjen mukaan. Ihmiset saattavat turhautua, mutta he ovat äänestäneet ehdokkaansa lisäksi konservatiivipuolueen valtaan», Jokela sanoo.

Lain mukaan vaalit on pidettävä vähintään viiden vuoden välein eli viimeistään tammikuussa 2025.