Kiinan käsi Taiwanin vaaleissa

Taiwanin vaaleissa on tavallisesti yksi teema ylitse muiden: suhteet salmen takana häämöttävään manner-Kiinaan. Tammikuussa saarelaiset äänestävät virkaan uuden presidentin ja parlamentin, mutta vielä keskustelua on hallinnut lähinnä opposition keskinäinen vispilänkauppa.

Valtaa pitävä demokraattinen kansanpuolue (DPP) on kyselyiden perusteella matkalla kohti vaalitappiota parlamentissa, mutta nykyinen varapresidentti Lai Ching-te on yhä suosituin presidenttiehdokas. Opposition kärkikaksikko on hänen kintereillään rinta rinnan.

Oppositiossa perinteikäs Kuomintang (KMT) on lyönyt hynttyyt yhteen tuoreen Taiwanin kansanpuolueen (TPP) kanssa kaataakseen DPP:n enemmistön parlamentissa. Presidenttikisassa tilanne on mutkikkaampi.

»Tällä kertaa mukana on poikkeuksellisen vahva kolmas ehdokas», sanoo politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Chen Fang-yu Taipein Soochow-yliopistosta.

Kuomintangin Ho Yu-ih on kannatuskyselyissä koko lailla tasoissa TPP:n ehdokkaan, populisti Ko Wen-jen kanssa.

»Ko Wen-je on Taiwanin versio Trumpista. Ihmiset ovat kyllästyneet pääpuolueisiin ja kaipaavat uutta kasvoa, ulkopuolista», Chen kuvailee.

Tilannetta samentaa vielä yksi oppositioehdokas, ­elektroniikkajätti Foxconnin toimitusjohtaja Guo Tai-min. Hän kampanjoi sitoutumattomana ehdokkaana.

»Kannatusluvut ovat vielä ihan sekaisin, sillä ihmiset eivät edes tiedä kuka lopulta on ehdolla», Chen sanoo.

Asettumalla yhden ehdokkaan taakse oppositio voisi kenties päihittää Lai Ching-ten. Yhteisessä kampanjoinnissaan oppositio pyrkinyt valjastamaan kansalaisten pettymyksen DPP:n hallintoon.

Tyytymättömyyden syyt ovat pitkälti samoja kuin kaikkialla maailmassa, Chen sanoo: kasvavat tuloerot, pandemian jäljet taloudessa ja yhteiskunnassa, mutta myös kiristyvät jännitteet mannerKiinan kanssa. Kiina on lisännyt painettaan Taiwania kohtaan sitä mukaa kun saaren yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tiivistynyt.

»Ääni DPP:lle on ääni sodalle», kuuluu opposition slogan karkeasti.

Manner-Kiina pyrkii luonnollisesti luomaan viestille hedelmällistä maaperää. Se on vuosikymmenten ajan kultivoinut vaikuttajaverkostoa Taiwanissa, hyödyntämällä muun muassa yhteistä sotahistoriaa, uskonnollisia yhteisöjä ja taloudellisia suhteita. Sodan uhkaa korostavat viestit ja valeuutiset leviävät sosiaalisessa mediassa.

Vihamielinen vaalivaikuttaminen toistuu taajaan puheissa demokratiaa uhkaavista vaaroista. Taiwan on Kiinan vaikuttamisen kärkikohde, ja samanlaisia menetelmiä Kiina käyttää muuallakin. Keinojen tehokkuudesta ei kuitenkaan ole selvää kuvaa, sanoo Kiinan kognitiiviseen sodankäyntiin perehtynyt tutkija Hung Tzu-Chieh Taiwanin puolustus- ja turvallisuustutkimuksen instituutista.

»On vaikea sanoa, kuinka toimivaa tällainen toiminta on. Ihmiset oppivat tunnistamaan vaikutusyrityksiä», Hung sanoo.

Hän vertaa somevaikuttamista uhkaaviin sotilaslentoihin. Ne ovat yleensä valtava uutisaihe, mutta ajan myötä taiwanilaiset ovat turtuneet Kiinan sotilaskoneiden piipahduksiin Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle. Nyt niihin tuskin kiinnitetään huomiota.

Kiina ei kaipaa enää Taiwanin johtoon mieleistään ehdokasta. Se haluaa ohjata ehdokkaita muilla tavoin.

»Uskon, että vaikuttamisella on melko pieni merkitys vaalien lopputulokselle.»

DPP-hallinnon aikaan vaalivaikuttaminen on otettu vakavasti ja siihen on pyritty puuttumaan lainsäädännöllä. Vuonna 2019 hyväksytty soluttautujienvastainen laki kieltää poliittisen kampanjoinnin ja viestinnän ulkomaisen ohjailun tai rahoituksen turvin.

Opposition puheissa vaalivaikuttaminen ei ole aito vaara vaan hallituksen lietsoma uhkakuva ja Kiina-myönteisiin äänestäjiin kohdistuvaa vihapuhetta. Aihetta on ruodittu siinä määrin, että kansa alkaa jo kyllästyä siihen. Tämä huolestuttaa apulaisprofessori Cheniä.

»Kiina-myönteiset puolueet maalaavat vaikuttamisen vastaisen toiminnan ylireagoinniksi ja keskustelun aiheesta pakkomielteiseksi.»

Perinteisesti Kiina on selvimmin käyttänyt vaikutusvaltaansa KMT:n kautta. Puolue on esiintynyt hyvien Kiina-suhteiden ja rauhan takaajana, mutta tämä viesti ei ole enää uponnut yhtä tehokkaasti etenkään nuoriin äänestäjiin, sanoo Helsingin yliopiston Aasian-tutkimuksen professori Julie Chen. Puolueen kannatus on hiipunut, samoin sen hyödyllisyys Kiinan silmissä.

»Kiina ei enää vilpittömästi pyri neuvottelemaan rauhanomaista yhdistymistä KMT:n kanssa», Julie Chen sanoo.

»Kiina ei kaipaa enää Taiwanin johtoon mieleistään ehdokasta, jonka kanssa työskennellä. Se haluaa ohjata ehdokkaita muilla tavoin.»

DPP puolestaan on menestynyt luomalla itsestään kuvan Taiwanin suvereniteetin puolustajina, joka on tiivistänyt yhteyksiä Yhdysvaltoihin.

Asetelma onkin hyvin erilainen kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2020, jolloin Hongkongin demokratiaprotestit maalasivat manner-Kiinan vaaralliseksi. Nyt oppositio ja sen kannattajat näkevät hankaluuksien aiheuttajana pikemminkin Yhdysvallat.

Geopoliittinen tilanne on sittemmin muuttunut, sanoo Chen Fang-yu. Taiwanilla vähemmän liikkumatilaa manner-Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä.

Juttua muokattu 7.12.2023. Tekstin painetussa versiossa viitataan ilmatilaloukkauksiin, mutta Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhyke ei ole varsinaista kansallista ilmatilaa.