Yhdysvaltojen vaaleista ei jännitystä puuttunut. Mielipidetiedusteluiden perusteella kamppailu näyttäytyi tasaväkisenä, mutta lopulta Donald Trumpin voittokulku oli selkeä. Vaa’ankieliosavaltiot yksi toisensa jälkeen ovat menneet Trumpille.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijalle Maria Lindénille tulos ei ollut yllätys. Ennusteet näyttivät siltä, että vaa’ankieliosavaltioissa kummallakin ehdokkaalla oli mahdollisuudet voittoon. Täpärät kisat ratkeavat niin, että sama ehdokas voittaa lopulta monessa näistä osavaltioista, hän arvioi.
Sama ehdokas voittaa lopulta monessa näistä osavaltioista
Trump on saanut uurnille erityisesti nuoria, alle 30-vuotiaita miehiä, joita on pidetty poliittisesti passiivisina. Lindén näkee tämän hyvä asiana demokratialle.
”Trump on onnistunut aktivoimaan juuri heitä, jotka ovat kokeneet etteivät tule kuulluksi.”
Trump sai kampanjassaan vetoapua nuorilta miespuolisilta somevaikuttajilta. On puhuttu ”Bro Vote” ja ”Maga Boys” -ilmiöstä, joka sai nostetta myös Elon Muskin Twitter-kaupoista. Ilmiö saattaa olla eräänlainen vastaveto demokraattien pyrkimykselle aktivoida naisia Taylor Swiftin ja muiden pop-tähtien avulla.
Somevaikuttajien videoista käy ilmi alle kolmekymppisten, valkoisten miesten kokevan, että heitä syyllistetään esimerkiksi naisten oikeuksien kaventamisesta. Trumpia eivät kuitenkaan tukeneet ainoastaan valkoiset miehet. Jo vaaleja edeltäneen Chicagon yliopiston GenForward -kyselyn mukaan myös mustat ja latinomiehet kannattivat Trumpia.
Lindén arvioi, että uudella presidenttikaudellaan Trump ottaa todennäköisesti joitain askelia autoritaarisuuden suuntaan. Trump on etukäteen vaatinut valtion virkakunnalta ja hallinnoltaan lojaaliutta. Myös korkeimman oikeuden heinäkuinen päätös presidentin syytesuojasta antaa Trumpille vapauksia toimia.
”En sano, että Yhdysvallat muuttuu autokratiaksi, mutta sen demokratia heikkenee.”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ville Sinkkonen katsoo vaalituloksen heijastavan amerikkalaisten tyytymättömyyttä talouteen. Joe Bidenin hallintoa edustavalle Kamala Harrisille tämä koitui kohtaloksi.
Vanhalla mantereella monet miettivät nyt, tarkoittaako Trumpin presidenttiys entistäkin kylmempää kyytiä Euroopalle. Trumpin kaudesta tulee Sinkkosen mukaan haaste sääntöpohjaiselle maailmanjärjestykselle.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan erikoistuneen Sinkkosen mukaan Trump pyrkii tekemään diilivetoista ulkopolitiikkaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaista diiliä Ukrainasta.
”On eri asia, onnistuisiko Trump tässä. Euroopassa pitää kuitenkin ruveta valmistautumaan tähän enenevissä määrin. Miten siihen vastataan, miten pidetään rivit yhtenäisenä”, hän sanoo.
Kysymys Ukrainasta liittyy myös Natoon ja puolustusmenojen taakanjakoon. Miten paljon presidentti voi omilla puheillaan rapauttaa liittokunnan uskottavuutta?
Kiinalle Trump on uhannut asettaa 60 prosentin tullimaksut. Sinkkonen arvioi Trumpin katsovan Kiina-suhteita taloudellisena nollasummapelinä, vaikka jotkut tarkastelevat Kiinaa turvallisuuskysymysten kautta. Hallinnossa saattaakin syntyä jännite talouden ja turvallisuuspolitiikan välille.
Ulkopolitiikassa tulee vastaan niin ikään lojaaliuskysymys. Suitsiiko Trumpin rajuimpia impulsseja kukaan Valkoisessa talossa, kuten viime kaudella, Sinkkonen kysyy.
