Vuonna 1969 naisaktivisti Carol Hanisch esitteli artikkelinsa otsikossa feministisen liikkeen tulevan iskulauseen: Henkilökohtainen on poliittista. Yksityiselämän ja perheen piiriin kuuluvat asiat ovat yhteiskunnallisia ja niihin sisältyvät valtasuhteet poliittisesti merkittäviä, Hanisch argumentoi.
Lauseen voisi päivittää toteamalla, »yksityinen on geopoliittista». Politiikan kiistellyimmät kohteet ovat perhettä intiimimpiä: seksuaalisuus, sukupuoli-identiteetit ja fyysiset kehot. Samalla kamppailu vaikkapa oikeudesta aborttiin tai transihmisten asemasta pursuaa kansallisvaltioiden rajojen yli. Sukupuolikysymyksistä on tullut yksi välikappale laajemmassa vastakkainasettelussa demokraattisten ja autoritaaristen maiden kesken.
Tämän lehden teemajuttu tarkastelee, kuinka autoritaariset johtajat pönkittävät valtaansa vetoamalla perinteisiin arvoihin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kustannuksella. Arvot yhdistävät myös autoritaarisia maita toisiinsa ja konservatiivisiin populistisiin liikkeisiin lännessä. Yhteistä on uhkakuva, jonka mukaan suojelemalla toisten oikeuksia tai vaikkapa ympäristöä rikkaiden maiden eliitti uhkaa totuttuja elämäntapoja.
Euroopassa itsestäänselvyyksinä pidetyt liberaalit arvot eivät ole tässä kisassa lainkaan niin vahvoilla kuin ehkä kuvittelemme. Viime keväänä julkaistun globaalin arvotutkimuksen mukaan länsimaat ovat yhä maallistuneempia ja vapaamielisempiä, mutta muu maailma ei välttämättä seuraa perässä. Kuilu liberaalien ja perinteisiä arvoja korostavien maiden välillä on tutkimuksen mukaan kasvanut.
Yhtä tärkeää kuin lännen aseapu Venäjän hyökkäystä torjuvalle Ukrainalle on tuki naisille ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille niin meillä kuin maailmalla.
Arvoista voi livetä reaalipolitiikan nimissä, minkä vuoksi Euroopalla on paha tapa kompastua tekopyhyyteen. Turvallisuuden ja taloudellisten etujen nimissä on helppo sulkea silmänsä monenlaiselta vainolta ja väkivallalta. Tasa-arvo-ongelmat ovat länsimaissakin edelleen mittavia.
Autoritaaristen maiden liittoutuminen »gender-ideologiaa» vastaan on hyvä muistutus siitä, ettei paikallista arvokamppailua voi erottaa globaalista. Yhtä tärkeää kuin lännen aseapu Venäjän hyökkäystä torjuvalle Ukrainalle on tuki naisille ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille niin meillä kuin maailmalla. Puolustamalla heidän ihmisoikeuksiaan puolustamme myös demokratiaa ja viime kädessä turvallisuuttamme.
Käsillä oleva numero on varmasti ensimmäinen sukupuoliteemalle omistettu UP-lehti, mutta myös muutoin historiallinen. Kyseessä on nimittäin viimeinen nykymuotoinen Ulkopolitiikka-lehti.
Ensi vuonna tavoitteenamme on uudistaa lehden julkaisemista, parantaa tekemistämme verkossa ja tuoda lehden tavaramerkit – tutkimustieto, syvällinen journalismi ja parhaat asiantuntijanäkemykset – entistä laajemman lukijakunnan ulottuville. Kevään aikana keskitymme kehittämään uutta ja UP ilmestyy vain verkossa, jossa lehden sisällöt ovat jatkossa ilmaiseksi kaikkien saatavilla.
Toimituksen ja koko Ulkopoliittisen instituutin puolesta haluan kiittää teitä lukijoita näistä vuosista ja kutsua teidät mukaan UP-lehden seuraavaan vaiheeseen.
