Iranin presidentti Hassan Rouhani näytti esimerkkiä maskin käyttöön heinäkuussa. Kuva: Tasnim/Wikimedia Commons
Harva seikka koronaviruksen torjumisessa on herättänyt yhtä suuria tunteita kuin kasvomaskit.
Pitkin kevättä ja kesää keskustelu kävi maailmalla kiivaana maskien hyödyistä ja haitoista. Suomessa pähkäiltiin, miksi hallitus ei anna maskiasuositusta. Britanniassa kasvosuojaimia edellyttävien ruokakauppojen työntekijöitä varoitettiin »maskiraivosta». Yhdysvalloissa suojaimista tuli poliittinen kiistakapula.
Miksi kasvomaskeista kiistellään, Sitran ennakointiasiantuntija, antropologi Pia Mero?
»Maski ei ole pelkkä maski. Mikään elinympäristössämme ei ole vain asia itsessään, vaan se kantaa kaikkia niitä merkityksiä, joita sille annetaan», Mero sanoo.
Toisin kuin vaikkapa käsienpesu, kasvosuojain on näkyvä asuste. Sen pitäminen on myös viesti ulospäin.
Maskin merkitykset kumpuavat aina siitä ihmisyhteisöstä, jossa sitä käytetään, Mero sanoo. Esimerkiksi Suomessa maskikeskustelua voi tulkita suhteessa viranomaisluottamukseen.
»Meille on leimallista, että odotetaan asialle virallista suositusta ennen kuin se hyväksytään.»
Vastaavasti esimerkiksi Yhdysvalloissa osa kansasta kokee maskipakon vapauden rajoittamisena. Puoluepoliittinen kysymys kasvosuojaimista tuli, kun presidentti Donald Trump kieltäytyi pitämästä maskia julkisesti. Vastaehdokas Joe Biden on esiintynyt maskissa jo pitkään.
Kaiken lisäksi tiedeyhteisö ei alun alkaen ollut yksimielinen maskien tehosta ja tarpeellisuudesta, ja Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset ovat muuttuneet pandemian alkuvaiheesta.
