Tokiossa osoitettiin tukea Ukrainalle huhtikuun alussa. Kuva: David Mareuil/Stella Pictures/All Over Press
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole jäänyt Itä-Aasiassa huomaamatta. Alueen suurimmat talousjätit Japani ja Etelä-Korea ovat liittyneet talouspakotteisiin Venäjää vastaan.
Sekä Japani että Etelä-Korea ovat vanhastaan lännen leirissä myös Yhdysvaltojen kanssa tekemänsä sotilaallisen yhteistyön vuoksi. Molemmissa maissa on runsaasti amerikkalaisia sotilastukikohtia.
Vaikka Etelä-Korean ja Japanin asevoimat ovatkin maailman kymmenen suurimman joukossa, ovat ne silti vahvasti riippuvaisia Yhdysvaltojen sotilaallisesta läsnäolosta Aasiassa, sanoo yliopisto-opettaja Silja Keva Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.
»Molemmilla mailla on huoli siitä, miten sitoutunut Yhdysvallat on Aasian ja Tyynenmeren alueelle, kun sen huomio on nyt Euroopassa, ja voisivatko Kiina ja Pohjois-Korea käyttää tilannetta hyväkseen», Keva toteaa.
Perinteisesti Japanin ja Etelä-Korean välit ovat olleet varsin hankalat. Suhteita hiertävät etenkin Japanin toisessa maailmansodassa tekemät sotarikokset, jotka maa mieluusti vain unohtaisi.
Japanille on tärkeää tulla nähdyksi aktiivisena kansainvälisenä toimijana, ja se astui pakoterintamaan Venäjää vastaan ennennäkemättömän jämäkästi. Tämä viilensi kertaheitolla Japanin Venäjä-suhteet, joita vuosina 2012–2020 pääministerinä toiminut Shinzo Abe yritti virkavuosinaan lämmitellä.
Japani ja Venäjä eivät ole sopineet virallista rauhansopimusta toisen maailmansodan jälkeen, ja maiden välille jäi kiista Kuriilien saariketjun eteläisimpien saarien omistuksesta. Nyt Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Japani ja sen nykyinen pääministeri Fumio Kishida ovat pitkästä aikaa linjanneet, että saaret ovat Venäjän »laittomasti miehittämiä».
Etelä-Korea liittyi Venäjän vastaisiin pakotteisiin vasta Japanin jälkeen. Sen ulkopoliittiset suhteet ovat kiemuraisemmat. Pakotteet ovat vientiriippuvaiselle Etelä-Korealle vaikeaa tasapainoilua. Suhteet Venäjään ja Kiinaan ovat sille tärkeät myös Pohjois-Korean kanssa käytävien neuvottelujen vuoksi.
Etelä-Korean presidenttinä vuosina 2017–2022 toiminut Moon Jae-in vaali neuvotteluyhteyttä Pohjois-Koreaan. Nyt Pohjois-Korea vaikuttaa kuitenkin kyllästyneen odottamaan seisahtuneiden neuvottelujen jatkumista Yhdysvaltojen kanssa ja on aloittanut uudelleen mannertenvälisten ohjustensa testaamisen.
Toukokuussa virkaan astunut uusi presidentti Yoon Suk-yeol sen sijaan on haukka: hän on lupaillut jämäkämpää linjaa Pohjois-Koreaa kohtaan, yhteistyön syventämistä Yhdysvaltojen kanssa ja suhteiden lämmittelyä Japaniin.
Kevan mukaan Ukrainan sodan aiheuttamat huolet Itä-Aasiassa voivat auttaa Japania ja Etelä-Koreaa työntämään erimielisyytensä taka-alalle. Kipukohtia ovat etenkin toisen maailmansodan aikaiset korealaiset pakkotyöläiset ja seksiorjat.
Myös Japanin pääministeri Kishida puhui suhteiden parantamisen tärkeyden puolesta ottaessaan vastaan Yoonin lähettämän delegaation huhtikuun lopulla.
Venäjän liittolainen Kiina ei ole tuominnut sotaa Ukrainassa. Toistaiseksi on kuitenkin mahdoton sanoa, toimiiko sota sille inspiraationlähteenä vai varoittavana esimerkkinä liittyen Taiwaniin, jota se pitää kapinoivana maakuntanaan.
Yhdysvaltojen haluttomuus tulla sotilaallisesti väliin on kuitenkin herättänyt epäilyksiä siitä, miten sitoutunut se olisi tulemaan Taiwanin tueksi. Tuoreiden kyselytutkimusten mukaan taiwanilaiset tuntuvatkin luottavan Japaniin enemmän kuin Yhdysvaltoihin.
Japanin entinen pääministeri Abe on kokoustanut tänä keväänä Taiwanin presidentti Tsai Ing-wenin kanssa Kiinan vastalauseista välittämättä. Japani on käynyt yhteisiä puolustuskeskusteluja myös Filippiinien kanssa.
Japanin perustuslaki kieltää sodan, mutta vuonna 2015 laintulkintaa muutettiin mahdollistamaan »kollektiivinen itsepuolustus» eli liittolaisen avuksi tuleminen sotilaallisesti.
»Ukrainan sota lisännee sotilaallista varustelua kaikkialla Aasiassa, kuten muuallakin maailmassa», Keva sanoo.
Juttua varten on haastateltu myös Turun yliopiston Sabine Burghartia ja Kamila Szczepanskaa.
Lue teemajuttu UP 2/2022: Ukrainan sota tiivisti länsimaiden rivit
