Maailmannäyttämölle astuneista uusista toimijoista yksi on ylitse muiden. Kiina kasvattaa parhaillaan globaalia valta-asemaansa niin monin tavoin, että kokonaiskuvan saaminen maan politiikasta on vaikeaa. Kiina tekee bisnestä Afrikassa, rakentaa ja kehittää. Samalla syntyy riippuvuutta ja kiitollisuutta uutta kumppania kohtaan. Monille Afrikan maille uusi kumppani on vanhoja isäntiä miellyttävämpi, sillä se ei vaadi vastineeksi sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, kestävän kehityksen päämääristä puhumattakaan.
Kiinan oman keskiluokan voimakas kasvu siirtää kulutuksen ja talouden painopistettä vääjäämättä Itä-Aasiaan. Kiinalaisten enemmistö on toistaiseksi tyytynyt suotuisaan taloudelliseen kehitykseen eikä ole lähtenyt vaatimaan vallanpitäjiltä laajempia kansalaisvapauksia. Kiinassa on vuosituhantinen kollektivistinen poliittinen kulttuuri, joka jarruttaa Kiinan avautumista vapaammille arvoille.
Kehittyneessä maailmassa Kiina pönkittää valta-asemaansa sekä taloudellisin että kulttuurisin keinoin. Maailman johtavan suurvallan Yhdysvaltojen velka Kiinalle on jo kääntynyt poliittiseksi ongelmaksi, joka kiristää osapuolten välejä. Vähitellen on myös herätty huomaamaan, kuinka Kiina on levittänyt pehmeän valtansa lonkeroita perustamalla kiinan kielen ja kulttuurin sekä politiikan tutkimusta ja opetusta tukevia Konfutse-instituutteja ympäri maailmaa. Kiinalaista maailmantulkintaa edistävät myös lukuisat maan ulkopuolella toimivat radio- ja TV-asemat. Tässä lehdessä kerrotaan, kuinka Kiina tähyää avaruuteen.
Merkillepantavaa on, että Kiina on pääroolissa lähes kaikessa, mikä liittyy maailmanjärjestyksen muutokseen. Muulla maailmalla on siis useita syitä oppia tuntemaan Kiina. Minkälainen on se valtajärjestelmä, jota Kiina tavoittelee asettuessaan eri globaalifoorumeilla vastustamaan Yhdysvaltojen johtoasemaa? Kiina ei ole juuri täsmentänyt yksityiskohdiltaan ulkopolitiikkansa keskeistä viestiä harmonisesta maailmanjärjestyksestä. Kiinan toimista voi kuitenkin päätellä, että tähän harmoniseen järjestykseen on tarkoitus siirtyä Kiinan johdattelemana.
Kiinan johtajien on asetettava askelmerkkinsä tarkoin, koska maan sisäisen harmonian säilyminen on edellytys maan globaalin aseman vahvistamiselle. Varmaa on, että tapa, jolla Kiinan sisäistä järjestystä ylläpidetään, vie maan yhä useammin törmäyskurssille ainakin vallan kahvasta kiinni pitävien Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa.
Maaliskuun alusta alkaen presidentinlinnaa on isännöinyt presidentti Sauli Niinistö, joka vähitellen ohjaa suomalaista presidentinvaltaa omannäköisilleen urille. Samaan aikaan voimaan astuneet perustuslain muutokset selkiyttävät ulko- ja eurooppapolitiikan johtamista ja muuttavat sitä entistä pääministerivetoisemmaksi.
Maaliskuun alussa avattiin myös Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä Suomen ulkopolitiikan sähköinen arkisto. Tämä Eilen-arkisto (www.eilen.fi) sisältää keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden puheita monilta vuosikymmeniltä. Myös UP-lehdessä aiemmin julkaistu Suomen ulkopolitiikan kronologia löytyy arkistosta. Kronologian päivittämistä jatketaan, ja myös puhearkisto täydentyy koko ajan. Eilen avaa uuden lehden Suomen ulkopolitiikan tutkimuksessa.
Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja