Afganistan oli 2010-luvun jälkipuoliskolla Suomen kehitysyhteistyön suurin kohdemaa, kunnes yhteistyö tyssäsi vuonna 2021 Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten vetäytymiseen ja Talibanin valtaannousuun.
Nyt saavutetut tulokset ovat vaakalaudalla, sanoo väitöskirjatutkija Ilona Kuusi Helsingin yliopistosta.
»Afganistanissa on nyt niin paha humanitaarinen kriisi, että monet vuosien aikana rakennetut asiat uhkaavat murentua olemattomiin.»
Pitkään hankkeita ei voinut kunnolla seurata, koska Afganistanissa oli niin turvatonta. Turvallisuustilanne on hieman parantunut, joten kehityshankkeita voisi nyt toteuttaa, Kuusi arvioi. Hänen mukaansa kysymys on vain poliittisesta tahdosta.
Kuusi tutkii, miten Suomen kehitysyhteistyö auttoi Afganistanin naisia ja tyttöjä. Tasa-arvo kehittyi esimerkiksi seksuaaliterveyden, koulunkäynnin, hygienian, päihdevieroituksen ja elinkeinomahdollisuuksien aloilla. Osa yhdestä naissukupolvesta sai myös koulutuksen.
Naisille ja tytöille suunnattuja hankkeita oli kuitenkin vain pieni osa: vuosien 2006–2020 välillä noin 18 prosenttia. Asiakirjoissa hankkeet pisteytetään nollasta kahteen sen mukaan, kuinka paljon ne tukevat naisia ja tyttöjä. Merkinnät vaikuttavat Kuusen mukaan lähes sattumanvaraisilta.
Yleensä hankkeiden vaikutusta naisiin ja tyttöihin on korostettu, mutta välillä selkeästi naisiin keskittyvä hanke on saatettu merkitä alaspäin nollaksi. Kuusi ei ole vielä varma, ovatko virheet tarkoituksellisia, puhtaita vahinkoja vai johtuvatko ne yhteisten suuntaviivojen puutteesta.
Kuusi katsoo, että Suomi antoi Afganistaniin liikaa kehitysapua. Jos pieneen ja köyhään maahan syydetään valtavasti rahaa, valtarakenteiden äkillinen muutos aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Kuusi perää pitkäjänteisyyttä ja tarkkaa seurantaa.
Kuusen mielestä Afganistanin naisia ja tyttöjä voi vieläkin auttaa.
»Suomella ja etenkin kansainvälisellä yhteisöllä on mielestäni nyt velvollisuus pitää yhteys auki Talibaniin.»
Marraskuussa Taliban ilmoitti panevansa täytäntöön šaria-lain, johon kuuluvat muun muassa julkiset teloitukset ja kivitykset.
Lue lisää:
Olli Ruohomäen essee Talibanien noususta ennen Yhdysvaltojen vetäytymistä: Afganistan siirtyy uuteen aikaan – Taliban tarttuu valtaan yhä tiukemmin
ja Ruohomäen analyysi: Afganistanin jälkipyykki jää Pakistanin, Iranin ja Venäjän pestäväksi.
Kirja-arvioita: Kipeitä totuuksia Afganistanista & Afganistanin suuri puhallus.
