Modernit taloudet kehittyvät 40–60 vuoden sykleissä, jotka perustuvat tiettyihin teknologisiin innovaatioihin, esitti venäläinen taloustieteilijä Nikolai Kondratjev (1892–1938) aikanaan.
Teollistuminen alkoi 1780-luvulla höyrykoneiden voimin, minkä jälkeen seurasi toinen sykli, kun liikkuminen nopeutui teräksen ja rautateiden ansiosta. Kolmatta sykliä leimasivat sähkö ja sen kasvattama työn tuottavuus, neljättä fossiiliset polttoaineet, autot ja liikkumisen nopeutuminen edelleen.
Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professorin Markku Wileniuksen mukaan viidettä sykliä on pyörittänyt tieto- ja viestintäteknologian kehitys, ja nyt maailma on siirtymässä kuudenteen aaltoon.
Siinä ratkaisevaksi nousevat teknologiat, jotka lisäävät luonnonvarojen käytön tehokkuutta.
Edustuksellisen demokratianuudistaminen pitää nostaa Suomessa poliittisen agendan ykkösasiaksi, sanoo professori Markku Wilenius.Tulevaisuuskirjasi mukaan kuudes aalto on kilpajuoksua aikapommia vastaan. Miten niin?
Yli puolet maapallon ekosysteemeistä on häiriötilassa. Maailman energiasta 80 prosenttia tulee raakaöljyn johdannaisista, ja öljyriippuvuus on aiheuttanut globaalin saasteongelman. Epätasa-arvo lisääntyy, kun globaalin hyvinvoinnin kasvu ei jakaudu tasaisesti. Resurssien ja niiden käytön välinen kuilu syvenee: eri laskelmien mukaan kulutusta pitäisi leikata 80 prosenttia, jotta se olisi kestävää.
Olemme sodassa välinpitämättömyyttämme vastaan. Nyt pitäisi pysähtyä niin kuin vuoden 1919 Versailles’n rauhankokouksessa. Siellä todettiin ensimmäistä kertaa, että näin ei voi jatkua.
Millaisia instituutioita aikapommin purkamiseksi tarvitaan?
Tarvitaan YK:ta voimakkaampi, dynaamisempi ja päättäväisempi elin. Sellainen voisi olla maailmanhallitus, joka keskittyisi seuraavien 15 vuoden aikana resurssien jakelun tasaamiseen ja käytön tehostamiseen. Maailmanhallituksella pitäisi olla lainsäädäntövalta yli kansallisvaltioiden: päätösten pitäisi tulla voimaan sellaisinaan ilman, että kansallisvaltiot ratifioivat niitä erikseen.
Toiseksi talouden kasvumallia on muutettava. Nykyinen kasvu on haitallista, koska se on melkein aina sidoksissa resurssien kulutukseen. Uusi malli pitää ottaa luonnosta, jossa kasvu on korkoa edelliselle pääomalle. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi aurinkoenergialla, jota voidaan käyttää määrättömästi.
Kuinka realistisena pidät maailmanhallituksen perustamista?
Realistisena kyllä, mutta en nyt. Nykyinen kriisi pahenee vielä niin, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen haitat tulevat radikaalisti ilmi. Vasta sitten uskomme, että kansallisvaltiokeskeinen resurssipolitiikkamme on tiensä päässä.
Maailmanhallituksen päätösten pitäisi tulla voimaan sellaisinaan ilman, että kansallisvaltiot ratifioivat niitä erikseen.
Kirjoitat, että tulevaisuuden vahvimpia talouksia ovat Kiina, Intia ja Yhdysvallat. Mikä rooli Euroopalle jää?
Eurooppa voi olla edelläkävijä maailman sosiaalisena omanatuntona, jollainen se jo on esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Rooli on tärkeä, sillä kukaan muu ei sitä lähitulevaisuudessa ota. Kiina ja Intia keskittyvät elintasonsa nostamiseen, Yhdysvallat ja esimerkiksi Venäjä omien intressiensä suojelemiseen.
Euroopan täytyy kuitenkin ratkaista taloudelliset ja demografiset ongelmansa. Vuoteen 2050 mennessä kolmannes eurooppalaisista on yli 65-vuotiaita. Meidän täytyy keksiä, kuinka ikääntynyt yhteiskunta toimii.
Kirjasi mukaan kuudennen syklin kehitys haastaa nykyiset edustukselliset demokratiat. Miksi?
Kansallisvaltiot ja edustuksellinen demokratia ovat teollisen aikakauden tuotteita. Nyt valta hajautuu pois kansalliselta tasolta ylikansalliselle tasolle, kuten Euroopan unionille, ja paikalliselle tasolle, eli suoran demokratian liikkeille. Ne ovat yksittäisen ihmisen kannalta tehokkain tapa vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Siksi kansalliset edustuksellisen demokratian instituutiot pitää uudistaa. Kaikki pitää kyseenalaistaa!
Valtionhallinnon satojen siilostrategioiden sijaan pitää miettiä, mikä on se yhteinen päämäärä, jota kohti mennään, ja etsiä paras tapa siihen pääsemiseksi. Asioiden pilkkominen eri ministeriöihin on osaoptimointia, johon ei ole enää varaa.
Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja. Otava 2015, 208 s.Ilmestyy alkukesästä.
