Jokainen yksityiskohta on tarkoin suunniteltu diplomatian pelipaikoilla
Jokainen yksityiskohta on tarkoin suunniteltu diplomatian pelipaikoilla
Mikään matto tai maljakko ei ole sattumaa. Suomen edustustot ulkomailla pyritään sisustamaan niin, että kävijä kokee tulleensa Suomeen.
»Edustustilojen sisustuksen on tuettava ulkopolitiikan tavoitteita», sanoo ylitarkastaja, tiiminvetäjä Elina Kangas-Kauppinen. Hän vastaa ulkoministeriössä edustustojen sisustamisesta.
Kangas-Kauppisen mukaan erityisesti nyt on tärkeää korostaa ympäri maailmaa sisustamisenkin keinoin, millainen yhteiskunta Suomi on.
Edustustilat saattavat olla vierailijoille ainoa kosketuspinta Suomeen. Toisaalta sisustuksen pitää myös puhutella paikallisia, sopia paikalliseen kulttuuriin ja rakennuksen arkkitehtuuriin.
Viime vuosina Kangas-Kauppinen on suunnitellut esimerkiksi Oslon ja Singaporen lähettiläiden virka-asuntojen sisustuksia. Oslon sisustuksessa Kangas-Kauppinen korosti luontoa, joka yhdistää Suomea ja Norjaa. Sisustukseen esimerkiksi teetettiin puupaneelia, johon työstettiin suomalaisen saariston muotoja.
Muovikukka, tanskalaiset valaisimet ja kiehkuraiset antiikkikalusteet väistyivät tarkoin mietittyjen suomalaisten designhuonekalujen ja -esineiden tieltä. Sisustus seuraa ajan trendejä ja uudistuksilla korostetaan myös sitä, ettei Suomi ole jämähtänyt edellisille vuosikymmenille.
Singaporen residenssin aula.
»Lasilinnut ja Aalto-vaasit ovat osa identiteettiämme. On kuitenkin tärkeää luoda myös uutta, eikä kaiken ei tarvitse olla valmiita sisustustuotteita – pöytiä ja tuoleja», Kangas-Kauppinen sanoo. Hänen mukaansa Suomessa piilee paljon hyödyntämätöntä design-osaamista ja tarjonta laajenee koko ajan.
Perinnekorujen mallien mukaan voisi syntyä näyttäviä sisustuselementtejä seinälle. Paperikoneen graniittisista teloista voisi jalostaa pöydän jalat, jolla tulisi samalla viestittyä Suomen metsäteollisuudesta, hän kuvailee.
Kazakstanissa paikallinen nykyestetiikka eroaa paljon suomalaisesta. »Astanan suurlähettilään virka-asunnon sisustuksessa etsittiinkin sisustukseen kulttuuriemme välistä yhteyttä perinteisen paimentolaisestetiikan kautta. Jurtasta ja kodasta tuttu seinien koristeluperinne muuntautui ruokasalin kiertäväksi moderniksi seinävaatteeksi.»
Sisustukset suunnitellaan kestämään aikaa, mutta niiden ei tarvitse olla tylsiä. Kangas-Kauppinen sanoo huomanneensa, että suomalaiset pitävät väreistä mutta ovat arkoja käyttämään niitä kodeissaan.
»Edustustoissa nykyhetken värikkäämmät kuosit ovat herättäneet erittäin paljon positiivista huomiota sekä suomalaisissa että paikallisissa vierailijoissa. Tarinat sisustuksen takana toimivat myös oivana keskustelunavauksena.»
Seuraavaksi Kangas-Kauppisen ja muiden suunnittelijoiden pöydällä ovat muun muassa Prahan ja Ankaran virka-asuntojen sisustusten uusiminen.
Näillä paikoilla edistetään Suomen ulkopoliitiikka, vientiä ja maakuvaa.
Sisustus numeroina
- 89 kansliaa eli asiakaspalvelu- ja työtiloja, joista Suomen valtio omistaa 26. Vuokratiloja on 63.
- 85 virka-asuntoa, joista valtio omistaa 45 ja vuokrattuina 40.
- 10 suomalaisen arkkitehdin suunnittelemaa rakennusta
- 4000 taideteosta
- 3000 kahvikuppia
- 70 ryijyä
Lähde: Ulkoministeriö, luvut ovat pyöristyksiä
Riian edustustiloihin laitettiin myös värikästä tapettia.
Kangas-Kauppisen mukaan kalusteita pyritään kierrättämään edustojen välillä sisustuksia uusittaessa. Monissa paikoissa myös historialliset rakennukset tai tilat antavat reunaehtoja sisustukselle. Kuva on Riiasta.
Singaporen virka-asunnon oleskelutiloja.
Puu, ryijyt ja lasilinnut pitävät pintansa.