Skip to main content

Jäätyneistä konflikteista Krimille

Teksti Anna-Kaisa Hiltunen

Kuvat Kauko Kyöstiö

Venäjä on osallistunut asevoimillaan neljään jäätyneeseen konfliktiin entisen Neuvostoliiton alueella jo ennen Ukrainan tapahtumia.

Venäjä on osallistunut asevoimillaan neljään jäätyneeseen konfliktiin entisen Neuvostoliiton alueella jo ennen Ukrainan tapahtumia.

Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa on jo ennestään neljä jäätynyttä konfliktia, joiden syntymisessä Ve­näjällä on ollut näppinsä pelissä: Transnistrian alue Moldovassa Ukrai­nan vastaisella rajalla, Abhasia ja Etelä-Ossetia Georgiassa sekä Vuoristo-Karabah Azerbaidžanissa.

Kaikissa jäätyneissä konflikteissa Venäjä on tukenut asevoimin sepa­ratistisia liikkeitä ja väittänyt puo­lustavansa venäläisen vähemmistön oikeuksia – samaan tapaan kuin Ukrainan kriisissä.

Moldovaan aiemmin kuulunut Transnistria ja Georgiaan kuuluneet Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat käytän­nössä Venäjän tukemien separatistien hallussa. Vuoristo-Karabahissa vallas­sa ovat Armenian tukemat separatistit ja Venäjä tukee Armeniaa. Kaikilla alueilla on Venäjän joukkoja.

Jäätyneiden konfliktien juuret ovat Neuvostoliiton aikanaan har­joittamassa politiikassa. Neuvosto­tasavaltojen rajat vedettiin useimmi­ten etnisin perustein, mutta monissa tasavalloissa oli merkittäviä etnisiä vähemmistöjä: esimerkiksi azereita Armeniassa ja armenialaisia Azerbaidžanissa sekä abhaaseja ja osseetteja Georgiassa.

Etnisten enemmistöjen ja vä­hemmistöjen välit kiristyivät, kun Neuvostoliitto alkoi 1980-luvulla natista liitoksissaan neuvostotasa­valtojen kansallismielisten liikkeiden painostuksesta. Monilla etnisillä vähemmistöillä oli neuvostotasaval­loissa erityisasema. Vähemmistöt pelkäsivät asemansa puolesta ja vastustivat siksi itsenäisyyttä.

Transnistriassa etniset venäläiset ja ukrainalaiset julistivat alueen itsenäiseksi Moldovasta vuonna 1991, kun Moldova oli julistanut moldovan maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Venäläismieliset asemiehet valtasivat Transnistriassa hallintora­kennuksia, ja kun Moldova itsenäis­tyi, Venäjän armeija alkoi tukea separatisteja Moldovan hallitusta vastaan.

Georgian itsenäistymisen kyn­nyksellä 1989 maan viranomaiset julistivat georgian maan viralliseksi kieleksi. Tämä suututti Abhasian ja Etelä-Ossetian, joilla oli ollut auto­nominen asema Georgian neuvosto­tasavallassa. Sittemmin osseetit yrittivät perustaa parlamentin ja Abhasia julistautui itsenäiseksi. Kun Georgia itsenäistyi, se lähetti jouk­kojaan molemmille alueille.

Venäjä vastasi lähettämällä Ab­hasian ja Etelä-Ossetian separatistien tueksi omia joukkojaan. 1990-luvun alussa alueilla sovittiin tulitauosta, mutta venäläisjoukot jäivät paikal­leen. Siten Venäjä on käytännössä taannut Abhasian ja Etelä-Ossetian irtautumisen Georgiasta.

Vuoristo-Karabahin väestö on enimmäkseen armenialaisia, ja alu­eella oli Azerbaidžanin neuvostota­savallassa autonominen asema. Alueella syttyi 1990-luvulla sisällis­sota, jossa vastakkain olivat Azerbaidžanin valtio ja Armenian tukemat separatistit. Venäjä kallistui tukemaan Armeniaa, kun Azerbaidžanissa oli noussut valtaan kansallismielinen hallinto.

Nyt Vuoristo-Karabah toimii kes­kellä Azerbaidžania itsenäisen val­tion tavoin, mutta sitä ei ole tunnus­tanut yksikään YK:n jäsenmaa – ei edes Venäjä.