Jäätyneistä konflikteista Krimille
Kuvat Kauko Kyöstiö
Julkaistu: 11.5.2014
Venäjä on osallistunut asevoimillaan neljään jäätyneeseen konfliktiin entisen Neuvostoliiton alueella jo ennen Ukrainan tapahtumia.
Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa on jo ennestään neljä jäätynyttä konfliktia, joiden syntymisessä Venäjällä on ollut näppinsä pelissä: Transnistrian alue Moldovassa Ukrainan vastaisella rajalla, Abhasia ja Etelä-Ossetia Georgiassa sekä Vuoristo-Karabah Azerbaidžanissa.
Kaikissa jäätyneissä konflikteissa Venäjä on tukenut asevoimin separatistisia liikkeitä ja väittänyt puolustavansa venäläisen vähemmistön oikeuksia – samaan tapaan kuin Ukrainan kriisissä.
Moldovaan aiemmin kuulunut Transnistria ja Georgiaan kuuluneet Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat käytännössä Venäjän tukemien separatistien hallussa. Vuoristo-Karabahissa vallassa ovat Armenian tukemat separatistit ja Venäjä tukee Armeniaa. Kaikilla alueilla on Venäjän joukkoja.
Jäätyneiden konfliktien juuret ovat Neuvostoliiton aikanaan harjoittamassa politiikassa. Neuvostotasavaltojen rajat vedettiin useimmiten etnisin perustein, mutta monissa tasavalloissa oli merkittäviä etnisiä vähemmistöjä: esimerkiksi azereita Armeniassa ja armenialaisia Azerbaidžanissa sekä abhaaseja ja osseetteja Georgiassa.
Etnisten enemmistöjen ja vähemmistöjen välit kiristyivät, kun Neuvostoliitto alkoi 1980-luvulla natista liitoksissaan neuvostotasavaltojen kansallismielisten liikkeiden painostuksesta. Monilla etnisillä vähemmistöillä oli neuvostotasavalloissa erityisasema. Vähemmistöt pelkäsivät asemansa puolesta ja vastustivat siksi itsenäisyyttä.
Transnistriassa etniset venäläiset ja ukrainalaiset julistivat alueen itsenäiseksi Moldovasta vuonna 1991, kun Moldova oli julistanut moldovan maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Venäläismieliset asemiehet valtasivat Transnistriassa hallintorakennuksia, ja kun Moldova itsenäistyi, Venäjän armeija alkoi tukea separatisteja Moldovan hallitusta vastaan.
Georgian itsenäistymisen kynnyksellä 1989 maan viranomaiset julistivat georgian maan viralliseksi kieleksi. Tämä suututti Abhasian ja Etelä-Ossetian, joilla oli ollut autonominen asema Georgian neuvostotasavallassa. Sittemmin osseetit yrittivät perustaa parlamentin ja Abhasia julistautui itsenäiseksi. Kun Georgia itsenäistyi, se lähetti joukkojaan molemmille alueille.
Venäjä vastasi lähettämällä Abhasian ja Etelä-Ossetian separatistien tueksi omia joukkojaan. 1990-luvun alussa alueilla sovittiin tulitauosta, mutta venäläisjoukot jäivät paikalleen. Siten Venäjä on käytännössä taannut Abhasian ja Etelä-Ossetian irtautumisen Georgiasta.
Vuoristo-Karabahin väestö on enimmäkseen armenialaisia, ja alueella oli Azerbaidžanin neuvostotasavallassa autonominen asema. Alueella syttyi 1990-luvulla sisällissota, jossa vastakkain olivat Azerbaidžanin valtio ja Armenian tukemat separatistit. Venäjä kallistui tukemaan Armeniaa, kun Azerbaidžanissa oli noussut valtaan kansallismielinen hallinto.
Nyt Vuoristo-Karabah toimii keskellä Azerbaidžania itsenäisen valtion tavoin, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään YK:n jäsenmaa – ei edes Venäjä.