Skip to main content

Energiaa vai politiikkaa?

Huhtikuisista eduskuntavaaleista ei tullut ulko- ja turvallisuus­poliittista virstanpylvästä. Suuria uusia avauksia ei tehty, eikä merkittäviä uusia jakolinjoja syntynyt. Puolueet pohtivat varsin samansuuntaisesti Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön jyrkkää muutosta ja Suomen politiikkaa sen kes­kellä. Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu syvenee ja on jo ajat sitten laajentunut Ukrainasta koskemaan koko kansainvälisen järjestyksen kysymyksiä. Ulkoiset olosuhteet olivat näissä vaaleissa omiaan vahvista­maan ulkopolitiikan kansallista konsensusta.

Konsensus Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta oli muotoutunut jo ennen vaaleja. Nato-jäsenyyttä ei nyt pidetty ajankohtaisena, mutta hallituksen käsiä ei katsottu viisaaksi sitoa tähän linjaan koko hallitus­kaudeksi. Nähtäväksi jää, siivittävätkö hallituskaudella tehtävät selvitykset maan Nato-kantaa uuteen konsensukseen. Selvitysten avulla kysymys pysyy jatkuvasti esillä. Epäselvää lienee vain, onko tässä lopun perin po­liittisessa kysymyksessä enää paljonkaan uutta selvitettävää.

Venäjän politiikassa vain mielikuvitus on rajana sille, mitä käytetään ulkopolitiikan välineenä. Energiapolitiikka ja strateginen viestintä ovat tässä suhteessa jo vanhaa arsenaalia. Erään rajan yli astuttiin, kun Venä­jä keväällä lisäsi Pohjoismaiden ministerineuvoston Pietarin-toimiston ulkomaisiksi agenteiksi luokiteltavien järjestöjen listalle. Kahden vuosi­kymmenen ajan jatkuneet yhteistyöprojektit Luoteis-Venäjällä ajetaan nyt alas, kun kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta vahvistava alueellinen yhteistyö joutui suurvaltapolitiikan hampaisiin.

Tässä UP-lehden numerossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja ener­gian politiikkaa. Vaikka odotukset Pariisin ilmastokokouksen lähestyessä eivät ole suuret, hyviä uutisia kantautuu niin Kiinasta kuin Yhdysvallois­takin. Yhdysvalloissa hiilidioksidipäästöjen ja talouskasvun välinen kyt­kös näyttää katkenneen, ja Kiinassa hiilen kulutus näyttää saavuttaneen huippunsa. Kuin muuttuneen tilanteen symboliksi osapuolet sopivat viime vuonna keskinäisen ilmastosopimuksen, jolla ne pönkittävät johtajuuttaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Valtioiden välisen kilpailun ja voimapolitiikan korostuessa maapallon yhteinen agenda uhkaa kuitenkin jäädä jalkoihin. Venäjän ja EU:n välisen keskinäisriippuvuuden ytimessä on energia. Arvioimme niin ydinvoiman kuin kaasuputkien poliittisia ulottuvuuksia. Venäjä-riippuvuutensa vä­hentämiseksi EU rakentaa energiaunionia, jolla pyritään purkamaan es­teitä nykyistä yhtenäisemmän energiapolitiikan tieltä.

UP-lehti juhlii jälleen uusia palkintoja: Lehti palkittiin keväällä Aika­kauslehtien liiton Edit-kilpailussa vuoden 2014 parhaasta ulkoasusta. Li­säksi lehdessä 4/2014 ilmestynyt, taloudellisen eriarvoistumisen poliittisia seurauksia käsitellyt artikkeli Vauraat & valitut palkittiin vuoden juttuna ammatti- ja järjestölehdissä. Palkintojen kannustamana UP-lehti tarjoaa lukijoilleen aina vain parempia lukuelämyksiä.