Vihaisen valtion jäljillä
Venäjän ulkopolitiikkaa on viime vuodet hallinnut viha. Professori Tuomas Forsbergin mukaan se johtuu empatian puutteesta ja erilaisista tavoista ymmärtää status.
Venäjän ulkopolitiikkaa on viime vuodet hallinnut viha. Professori Tuomas Forsbergin mukaan se johtuu empatian puutteesta ja erilaisista tavoista ymmärtää status.
Pelon tunne jättää voimakkaita jälkiä aivojen fysiologiaan. Siksi pelko palvelee hyvin terroristien ja voimapolitiikkaa ajavien poliitikoiden tavoitteita. Tutkimus on viime vuosina selvittänyt tunteiden ja päätöksenteon yhteyttä. Tiedämme nyt, että yksikään päätös ei synny irrallaan tunteista.
Aiempaa pienempien ydinaseiden kehitys madaltaa käyttökynnystä ja ajaa suurvaltoja uuteen varustelukilpaan. Maailmanrauha on pahimmassa vaarassa vuosikymmeniin.
Isisin jihadistit ja Saudi-Arabian valtio vaalivat yhteistä perintöä, mutta ovat myös toistensa vihollisia.
Tanska on ehkäissyt ekstremismiä puuttumalla sen merkkeihin jo silloin kun rikoksen kynnys ei ylity. Nyt maassa halutaan kuitenkin kiristää lakeja.
Venäjän ulkopolitiikkaa on viime vuodet hallinnut viha. Professori Tuomas Forsbergin mukaan se johtuu empatian puutteesta ja erilaisista tavoista ymmärtää status.
Jos Yhdysvallat haluaa sitouttaa Venäjän ydinaseiden vähentämiseen, sen pitäisi tarkastella kriittisesti omia toimiaan, kirjoittaa Safer Globe -verkoston asiantuntija Tytti Erästö.
Syyrian ja Irakin naapurimaa on onnistunut pitämään Isisin loitolla – ainakin tähän asti.
Profeetta Muhammed kehotti käännyttämään ihmisiä myös rauhanomaisesti, muistuttaa šaria-asiantuntija Abdullahi Ahmed An-Na’im.
Liittovaltion puoluekartalle nousee populistinen oikeistopuolue, joka nakertaa etenkin kristillisdemokraattien kannatusta. Se saattaa kääntää Saksan eu-politiikkaa sisäänpäin.
Euroopan unionin olemassaoloa on perusteltu kertomuksella yhteisestä rauhanprojektista, mutta tarina on menettänyt uskottavuuttaan.
Bosnian poliittinen kriisi 20 vuotta sodan jälkeen on osoitus pitkäjänteisyyden merkityksestä rauhanponnisteluissa.
Euroopan unioni neuvottelee kahdesta suuresta vapaakauppasopimuksesta, joiden on määrä kasvattaa taloutta. Käykö niin väistämättä?