Demokratian hätähuuto

Eurooppalaisia valtioita on totuttu pitämään demokratian malliesimerkkeinä. Nyt niiden tarjoama malli on kärsinyt kolhuja myös vanhalla mantereella. Ranskan presidentinvaalit ovat viimeisin viesti nykyisten puoluejärjestelmien murtuneesta legitimiteetistä. Järjestelmät eivät heijastele yhteiskuntien jakolinjoja tai aitoa kansalaisyhteiskuntaa, jonka tavoitteiden edistäjiksi ja yhteensovittajiksi ne aikanaan perustettiin.

Ranskassa kansalaisyhteiskunta haki vaikutuskanavansa vakiintuneen puoluejärjestelmän ulkopuolelta. Kansanliikkeen valtaan nostama Emmanuel Macron joutuu vallankäytössään kuitenkin tukeutumaan puoluevaltaan kansalliskokouksessa. Asetelman toimivuus on maassa testissä.

Ranska ei ole ainoa Euroopan maa, jossa järjestelmä on murroksessa. Esimerkiksi Italiassa Viiden tähden liike on ponnistanut jo moneen vaalivoittoon käytännössä ilman poliittista ohjelmaa.

Eurooppalaisten puoluejärjestelmien on kyettävä uudistumaan säilyttääkseen oikeutuksensa. Menneeseen aikaan jymähtäneinä vallan linnakkeina puolueet tarjoavat toimintatilaa myös eliitinvastaisille populistisille liikkeille.

Toimivan demokratian edellyttämä poliittisen tilan hallinta on toinen vaikeuksiin joutunut demokratian ulottuvuus. Vaalikampanjoihin puuttuminen vilpillisin keinoin ja valheellisten tietojen levittäminen ehdokkaista on Euroopassa tätä päivää. Kuinka se estetään nykyisen tiedonvälityksen monimutkaisessa maailmassa? Miten varmistetaan, että äänestäjät pääsevät tekemään valintaansa totuudenmukaisen tiedon varassa? On sääli, että toisten valtioiden vaaleihin vaikuttamisesta on jälleen tullut myös suurvaltapolitiikan väline.

Tässä UP-lehdessä pohditaan demokratian tulevaisuudennäkymiä ja lieveilmiöitä. Rahan suhde demokratiaan nousee jälleen puheenaiheeksi poikkeuksellisten varakkaiden henkilöiden noustua viime vuosina valtaan eri puolilla maailmaa. Lehdessä arvioidaan varakkuuden vaikutusta vallankäyttöön ja johtajien riippumattomuuteen. Lisäksi selvitetään, miten presidentti Donald Trumpin johtamistyyli ja tapa tukeutua virheelliseen tietoon vaikuttavat Yhdysvaltojen demokratiaan.

Tarkastelemme myös, miten Aasia etenee demokratian polulla. Kehitys vaikutti maanosassa pitkään lupaavalta. Nyt suurvaltojen huono esimerkki näyttää kannustavan pienempiä maita poikkeamaan tältä polulta. Aasian osalta arvioimme myös, miten mannerlaattojen liikkuminen suurvaltapolitiikassa vaikuttaa poliittisiin asetelmiin ja valtasuhteisiin.

Kirjoittaja on Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja