Siirry sisältöön

Miten käy rahan, jos verkkopankkijärjestelmät kaatuvat?

Teksti Anna-Kaisa Hiltunen

Raha on viime vuosina muuttunut seteleistä ja kolikoista yhä enemmän digitaaliseksi, ja etenkin suuri osa asiak­kaiden ja pankkien välisestä rahalii­kenteestä kulkee internetissä. Tilastokeskuksen viimevuotisten tietojen mukaan lähes neljä viidestä suoma­laisesta oli hoitanut pankkiasioitaan verkossa viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana.

Kuinka digitaalisen rahan käy, jos verkkopankkijärjestelmät kaatuvat, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston yhteisvalvontatoimis­ton päällikkö Päivi Heikkinen?

”Jos yksi verkkopankkijärjestelmä kaatuisi, muiden pankkien verkkopalveluita voitaisiin edelleen käyttää. Ja vaikka joku onnistuisi kaatamaan kaikkien pankkien verkkopalvelut yh­tä aikaa, pankkipalvelut toimisivat ja maksuliikenne kulkisi edelleen kont­toreissa ja puhelinpalvelun avulla.”

”Pankkien omat tietojärjestel­mät, jotka sisältävät tiedot esimer­kiksi kunkin asiakkaan talletuksista, ovat erillään avoimesta internetistä. Samoin pankkien välinen maksulii­kenne, kuten katteiden vaihto ja kir­jausjärjestelmät, kulkee suojatuissa yhteyksissä internetistä irrallaan.”

”Verkkopalvelut ovat siis vain kanava, jota pitkin asiakas voi lä­hettää pankkiin toimeksiantoja. Verkkopalvelun kaatuminen vastaisi tilannetta, jossa yhtä pankin ovea ei saataisi auki mutta kolme muuta ovea toimisivat. Siksi asiakkaiden rahat oli­sivat turvassa, vaikka verkkopankkipalvelut kaatuisivat.”