Kehitys laannuttaa konfliktit

Aseellisista konflikteista kärsivien maiden määrä näyttää puoliintu­van nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, laskevat sodan- ja rauhantutkijat.

Siinä missä maailman maista nyt noin 15 prosenttia kärsii konflikteista, osuus pienenee vuoteen 2050 mennes­sä noin 7 prosenttiin, arvioivat Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkijat In­ternational Studies Quarterly -lehdessä julkaistussa artikkelissaan.

Tutkijat ennustavat 169 maan kon­fliktialttiutta kahdeksan syyn perusteella. Maan riski luisua aseelliseen selkkauk­seen on sitä suurempi, mitä enemmän maalla on konflikteja lähihistoriassaan ja mitä levottomammalla alueella maa sijaitsee. Myös väestön ja etenkin nuor­ten suuri määrä, alhainen koulutustaso ja imeväiskuolleisuuden yleisyys lisäävät riskiä. Lisäksi öljystä ja muista luonnon­varoistaan riippuvaisilla mailla on muita suurempi konfliktiriski, samoin mailla, joissa yhdellä etnisellä ryhmällä on hal­litseva asema.

Tutkimuksen mukaan konfliktit vä­henevät eniten Länsi-Aasiassa ja Pohjois- Afrikassa. Alueiden maista lähes joka kolmas kärsii nyt aseellisista selkkauk­sista, mutta osuus pienenee noin kuuteen prosenttiin.

Tärkeimmät konfliktiriskiä vähen­tävät tekijät ovat tutkijoiden mukaan hyvin yksinkertaisia: kun entistä har­vempi lapsi kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä ja entistä useam­pi lapsi pääsee kouluun, selkkaukset rauhoittuvat. Hyvä kehityspolitiikka näyttää siis olevan hyvää turvallisuus­politiikkaa.